Näytetään tekstit, joissa on tunniste unet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste unet. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. elokuuta 2011

Muzakkia alitajunnasta II

Okei, nyt on ilmeisesti menossa jonkinlainen "paskoja piisejä unissa" -vaihe.

Tällä hetkellä toivun unesta, joka sijoittui vanhaan divariin, jota ei enää ole. Siellä alettiin arvaamatta soittaa levyltä mieslaulajan esittämää kasarihittiä, jonka sanat kuuluivat "He touched, he touched, he touched me, touched!" Sävelen toivottavasti unohdan mahdollisimman nopeasti, mutta soinnut menivät yllätyksettä Hm7 - E7: kyse oli siis kertosäkeen alusta.

Jo siinä unessa alkoi sapettaa suunnattomasti se piisi. Ajattelin, että tämähän kuulostaa ihan joltain katolilaiselta kuoripojalta. Kävelin kassalle, jonka tiskin ympärillä hengasi divarin vakionotkujakundeja. Menin heistä sen luo, jonka tiesin homoksi, ja aloin piisin tahtiin tökätä etusormellani hänen olkapäätään. Uni loppui hysteeriseen nauruuni. Surkea kappale, mutta hyvä fiilis!

Edit klo 15.18: Rytmi unohtunut, mutta "melodia" on yhä päässä. Pitää varmaan ottaa viinaa. Voisi sitten baaritiskilläkin hyvällä omallatunnolla laukaista latteuden "Juon unohtaakseni".

perjantai 12. elokuuta 2011

Muzakkia alitajunnasta

Monen muusikkokaverin kanssa on ollut juttua siitä, miten musiikki on tullut uniin. Usein heille on käynyt niin, että unessa on kuulunut maailman täydellisin piisi, mutta sitten sitä ei ole enää muistanut herättyään, tai sen on muistanut hetken, muttei ulettuvilla ole ollut kynää, paperia, sanelinta tms., jolla konversoida tuotos tosimaailmaan.

Tänä aamuna kävi niin, että unessani / MER-vaiheessa alkoi soida piisi. Muistin sen varmaan valehtelematta vielä minuutin ajan herättyäni, olisin saanut sen kirjattua ylös suht vaivatta. Mutta kun tuo melodia oli ihan paska! Totaalisen vammainen C-duurirallatus, jonka rinnalla Ukko Nooat ja jumalanpalveluksen resitatiivirimpsut olivat silkkaa Bohemian Rhapsodya. B-osakin löytyi: ihan samaa tuubaa kuin A-osan lallatuskin. Ziisös!

Niin kurja se melodia oli, että se olisi pahuuttansa pitänyt aamutuimana ynistä sanelimelle, tehdä tuosta säälittävän amatöörimäisestä tekeleestä (näkele?) mp3-filé, väkisinupata se Nettiin ja saada miljoona säälihittiä tunnin aikana! Hemmetti! Minä nukun vastedes tulpat korvissa ettei tarvitse enää kuunnella moista neuroneiden hissishaibaa!