keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Aatosta jaloa -joulukonsertti ti 17.12.2013 klo 19 Salossa


Salonseutulaiset nuoret ja nuorenmieliset musiikkiosaajat lyövät jälleen mahdollisimman viisaat (ylä)päänsä yhteen ja tuovat ulottuvillenne piparintuoksuisan ja glöginhuuruisen, tätä menoa perinteeksi muodostuvan joulukonsertin. Tarjolla on sekä perinteistä että uudempaa joulumusiikkia taiten esitettynä sekä persoonallisesti ja ainutlaatuisesti sovitettuna. Em. persoonallisuus-ainutlaatuisuuden spektri ulottuu kauniista, rauhallisen kiireettömistä soinneista aina hulvattomaan revittelyyn ja yllätykselliseen lainailuun. Konsertissa kuullaan muun muassa, miten kaunis maa on (niin) Vangeliksen tapaan sekä pienen rumpalin metamorfoosi pikku prinssiksi. Esiintyjäkaartista on hedelmällistä mainita erikseen harpisti Salla Hakkola, jonka upeasointinen instrumentti pystyy täyttämään joululla minkälaisen tilan tai hiljaisuuden hyvänsä.

Orkesterin rungon muodostavat Halikon Musiikkiyhdistykseltä tutut unelmavävyt sekä pk-seudulta lainatut timanttiset torviniekat + basisti. Laulusolisteina kuullaan Peter Nybergiä, Jenni Lainetta, Lauri Laaksosta ja Robert Östmania. Lähes kaikista sovituksista vastaa Janne Kuusinen.

Konsertin tuottaa Salon kulttuuriasiain yksikkö ja se kuuluu Täyden kympin konsertti -sarjaan, minkä seurauksena lipun hinta (10€) tuskin muodostuu kynnyskysymykseksi. Tervetuloa!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Varauksetonta hehkutusta XII: Narrien laiva

HS:n ulkomaantoimittaja ja tietokirjailija Heikki Aittokosken tuoreimmainen teos Narrien laiva - matka pieleen menneessä maailmassa on omiaan ratkaisemaan hereilläolevaisimpien kansansegmenttien joululahjapulmia. Aittokoski tarjoaa fakkiviihteen ja fiktiodekkarit satanolla päihittävän, hengästyttävän upean pohdiskelumatkan maailmanpalapelimme hankalimpiin taivaspaloihin, usein siis käytännössä palaviin helvetteihin. Kohteina ovat mm. Afganistan, Bangladesh, Somalia ja Nicaragua, mutta myös lontoolainen Sotheby'sin huutokauppakamari. Pieleen mennyttä maailmaa peilataan Sebastian Brantin 1494 ilmestyneen "Das Narren Schyff"-kirjaan ja sen myötä seitsemään kuolemansyntiin. Ihmiset eivät näytä juurikaan muuttuneen viidessäsadassa vuodessa.


Heikki Aittokoski (s.1970)
Aittokosken reality-indianajonesiaanisessa vaelluksessa maailman eri rectumeihin on henkeäsalpaavaa perkelettä, joka huipentuu hänen ponnistuksiinsa diagnosoida vallan syöpäpesäke nimeltä Päiväntasaajan Guinea. Kun tämä vimma yhdistetään esimerkilliseen lähdekritiikkiin, pisteliäisyyteen, aforistis-filosofisuuteen sekä erittäin taitaviin kaunokirjallisin mausteisiin, on tuloksena jotain sellaista, jota sen liian usein pöydän reunalle unohtuvan Le Monde -lehden pitäisi olla. Viimeinen, liikuttava kotiinpaluuluku epätodennäköisestä Suomesta pitäisi luetuttaa kaikilla Suomen koululaisilla. Se panee toivottavasti monet myös pohtimaan uudelleen trendikriittistä suhtautumistaan ruotsin kielen opetukseen.

"Demokratiassa oppositio tähtää hallitukseen. Diktatuurissa hallitus tähtää oppositioon. Kansanvallassa uurnat ovat äänille. Harvainvallassa uurnat ovat oppositiolle."

Heikki Aittokosken wiseventures-matkailua tulee vastaisuudessa seurattua silmä kovana. Jonkinlaista jatkoa näillekin roikkumaan jäämään tuppaaville tarinoille kaipaisi, mutta kun nimenomaan tarinoista ei ole kyse: valitettavasti todellisuus ei ole mikään aristoteliaanisesti kerrottu kertomus kliimaksinjälkeisine loppusuudelma-häntineen. Kylmää kyytiä tarjoava, mutta kyynisyyteen vaipumisen torjuva "Narrien laiva" saattaa hyvinkin olla viisain ja avartavin kirja, joka maassamme on ainakin 2000-luvun puolella kirjoitettu.

Kun en ulkomaille itse uskalla, niin luinpa ainakin sitten tämän kirjan, ja olen kannustavassa hengessä mukana, mikä tietenkin tekee minusta muiden kaltaisen lampaan. Allekirjoittanut apaatikko on mittaamattoman kateellinen Heikki Aittokosken kaltaisille rohkelikoille. Hänen observointejaan lukiessani heräsi syömmessä lämmin, tarvittaessa jouluinen toivon kipinä: maailma saattaa yllättävänkin usein parantua paremmin toteamalla kuin parantamalla. Edes hieman.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Itä-Euroopan seteliharvinaisuuksia

Edes moni ystävistäni ei ole tietoinen siitä, että kerään rahaa. Kaikenmoiset harvinaisuudet, juhlarahat ja erikoiseurot ovat toki lähellä syöntäni, mutta nyttemmin olen erikoistunut keräämään asuinmaassani edelleen käytössä olevia paperirahoja (=seteleitä), joissa on mahdollisimman iso numero. Arvatenkin tiennette ko. harrastuksen, joka on ollut jo kauan suurta muotia esim. persaukisten ja ahneiden kusipäiden keskuudessa. Itse kuulun tietenkin ensinmainittuihin.

Mutta ei puhettakaan, notteiko rahakokoelmassani olisi myös monetaariperversioita, jotka oikeasti saattavat kiinnostaa ulkopuolisia, ja mikseivät myös historiantutkijoita. Olen nimittäin viime viikolla saanut täydellistettyä Unohdetun Baltian valuuttakokoelmoney, jonka kohokohdat olen varovaisesti skannannut ja postannut tänne ihmeteltäväksenne. Kavahtaos, sillä jotkut näistä ovat erittäinkin arvokkaita: parhaimmillaan niistä on pulitettu Sotheby'sin huutukaupassa ihan peräti satoja tuhansia liiroja!


1.Lättimaa / 10 Kr. / Mint

 

Niin, muistatteko Lättimaan (Tyrania)? Ette tietenkään, sillä tuota Liettuan kaakkoiskupeessa sijainnutta baltiansirpaletta eivät taida muistaa enää kuin yli 95-vuotiaat. Jo ennen Ayn Randin horinoita alkoi tämä Wankel-moottoriteollisuudestaan tuntematon hapankaalivaltio toteuttaa äärimmäistä laissez-faire -kapitalismia raha-, ulkomaankauppa-, sisämaankauppa- ja talousministerinsä Ernst Joachim Humbuschin (setelissä, vasemmalla), johdolla. Kansalle koitti hyvin pian krooninen rahapula (bum indentet), ja alle kymmenessä vuodessa rapautuneesta maasta olivat jäljellä vain arvottomat setelit. Kolikot oli jo aikoja sitten taottu aseiksi, ja ihmiset olivat emigroituneet mm. Ukrainaan, Latviaan ja Kaliningradiin, talonsa mukanaan vieden. Lättimaa autioitui niin totaalisesti, että syntynyt tyhjiö imi vielä 1980-luvulla sisälleen irtoroskaa Liettuan puolelta. Raiskioitunut joutomaa ajautui tietenkin Venäjän haltuun, ja loppu onkin historiaa, josta voisimme jättää oppimatta, jos emme sitä olisi unohtaneet.


2. Lättimaa / 20 Kr. / Mint


Lättimaa on omankieliseltä nimeltään siis Tyrania. Ja mitäpä ihmeteltävää siinä: onhan Eestikin "Viro", Zaire "Kongo" ja Finland "Suomi". Sataan tiaraan jakautuva Lättimaan krooni (mon. kroona) oli tiettävästi maailman ensimmäinen valuutta, jonka seteleissä käytettiin turvajärjestelmiä. Oheinen 20 kroonin seteli on surullisenkuuluisa horogrammi-turvadarrastaan (setelissä, oikeassa yläkulmassa), joka tutkitusti on omiaan aiheuttamaan tuijottajalleen migreenin. Tämän johdosta Lättimaan kaksikymppinen oli myös maailman ensimmäinen raha, joka valjastettiin sotilaskäyttöön, kunnes sen sitten syrjäyttivät Bulvanian teräväreunainen viiden luran kolikko, Kalashnikov ja napalm.

Setelistä tarkkaan katsomalla erottuvan Tiit Kahen (vasemmalla) vaiheista on saatavana tietoa hyvin rajoitetusti. Kahesta Rovaniemen yliopiston likviditetismin osastolle 2008 tehdystä väitöskirjasta kuitenkin selviää, että hänellä oli mitä todennäköisimmin parta, paitsi lapsena.  Molemmista.


3. Levitatia / 15 Kr. / Near mint  


Historiankirjoista ja -tunneilta ainakin ne kiusatut ja jostain jotain välittävät lähimmäisemme muistavat, että parisataa kilometriä Latvian yläpuolella sijainneen Levitatian (Levivaldkund) kohtalo oli äärimmäisen surullinen. Viron tuoreen itsenäistymisen innostama Emil Zatrovius (ei setelin kuvassa, vain nimi) agitaattorikumppaneineen ehti lukea Holgavan kaupungintalon rappusilla satatuhatpäissäänolevalle väkijoukolle vain hieman yli puolet maan itsenäisyysjulistuksesta, kun viimeisiään vetäneen Neuvostoliiton tankit alkoivat jyrätä heitin, ja taivaalla pörränneiden Mig-hävittäjien pommi' irtosiva'! Siitä alkoi ns. "beesi kevät", jonka aikana koko Levitatia jyrättiin ja pommitettiin täysin maan tasalle. Koko maasta ei jäänyt jäljelle kuin pelkkää hienojakoista harmaata jauhoa, josta nykyisin rahastetaan menestyksellisesti eBayssa ja muissa nettihuutokaupoissa Berliinin muurin lohkareiden malliin. Levitatia on tämänhetkisten tietojen nojalla ainoa valtio, jota pystyy käyttämään huumeena.

Levitatian setelistö ehdittiin painaa ennen em. traagisia tapahtumia Romaniassa. Käytännössä maksuvälineet ovat raamattu-/sätkäpaperimaista hentoa höttöä, joten hallussani oleva mintahtava yksilö on kokoelmani ehdoton helmi, jota näytän aina vierailleni sen jälkeen, kun Espanjan- ja Pattayan-matkojeni kuvat on tihrusteltu älypuhelimeni ruudulta.


3. Puola / 7 Zl. / VG


Parittomat luvut, nuo numeroiden konsonantit! Tämänkertainen setelikatsaukseni on hyvin Baltia-painotteinen, mutta muusikkona koen velvollisuudekseni esitellä tähän loppuun vielä puolalaisen seizemän slotyn zetelin, joka ei tarkkaan ottaen oikeastaan ole seteli, vaan ruokakuponki, mutta joka tapauksessa Katovicen keskusvaluuttaviraston siunaama. Setelissä myhäilee puolalaissyntyinen kapellimestari Ignas Montvydas, joka on tullut monelle suomalaisellekin tutuksi mm. Kaxos-levytystensä myötä. Olen pannut tämän setelin näytille myös hienoisena näpäytyksenä meille umpisivistymättömille suomalaisille, joiden seteleihin ei musiikki-ihmisillä ole ollut asiaa.

Ei muuta kuin jatkakaamme keräilyä. Seuraavaksi aion saada käsiini todellisen harvinaisuuden, josta olen nähnyt pelkästään kuvia ja unta, ja jonka olemassaoloon en oikein vieläkään usko. Suurikokoisessa, purppuran sävyissä kylpevässä setelissä on kuvattuna helvetin rumia kirjahyllyjä ja luku 500. Aina siihen saakka, kunnes saan tämän rariteetin haltuuni, elän siinä skeptisessä uskossa, että kyse onkin vain jonkin sortin pääsylipusta modernin taiteen näyttelyyn. Mutta tähänhän kaikenlainen keräily taitaa perustua: ettei kokoelmaansa saa koskaan täydelliseksi. Silloinhan menee maku, ja kokohela inehmon elon tarkoitus!

perjantai 1. marraskuuta 2013

Log Out to Realbook! -kyltit saapuneet

LOG OUT TO LIFE - LOG OUT TO


Viihdytä, valista ja muistuta Sinäkin vieraitasi / itseäsi hulvattomalla

Log out to Realbook Logo -kyltillä!


Tämä tosielämän ylivertaisuudesta muistuttava, A4-kokoinen,
järeälle 160-grammaiselle paperille painettu plakaatti on tarkoitus
kiinnittää ulko-ovesi sisäpuolelle. Halutessasi voit myös merkitä
ylös henkilötietojasi asianmukaisiin kenttiin, mikä hyödyttää esim.
ambulanssihenkilökuntaa tarpeen tullen.

Kyltin hinta on 1€ / kpl + lähetyskulut. Ei sisällä kynää.
Tilaukset emailitse osoitteeseen
janne.kuusinen@iki.fi .

Tätä projektia on sponsoroinut Salon
, mistä suuri kiitos.