Viikon lingvististisenä aivopanona (<-- mindfuck, ilmoitan keksittyäni paremman suomenteen):
UE-PÄÄTTEISET PORUKAT
Kulkue on peruskauraa ja selkeä kivijalka. Kulkevat, mokomat, päämäärättä tai A:sta B:hen, prideen, hautuumaalle, vartsom hellst! Saattueella päämäärä toki on, esimerkiksi heitän pääkaupunki Tokion. Takaa-ajaa ja metsästääkin voidaan, mutta onko meillä tällöin kanttia valjastaa käyttöön sanaa jahtue?
Reissue on tullut vastaani jotain kautta, voin vannoa. Todennäköisesti vanhemman kirjallisuuden puolelta. Sana ei liity englannin vastaavaan, uudelleenjulkaisemiseen viittaavaan sanaan. Mutta toisaalta kauneuskilpailujen kavalkadiaaninen naisjono voisi olla missue, mistä kernaasti jatkettaisiin faunan puolelle: koirue, kissue, lintue, vaikkapa?
Joukkue on mainittava tässä, koska kyllähän se voi liikkua pidemmänkin matkan kuin kentän laidasta laitaan. Eikä seurueen oletusarvoisa staattisuus ole lainkaan kiveen kirjoitettu, ehei!
Mutta retkueen kohdalla alkaa tämä diskurssi eskaloitua todella kiinnostavaksi! Retkeilijöitähän tässä on liikekannalle lähtennä (esim. löytöretkue), mutta miksei myös hieman epämääräisempää, huonotapaista sakilaissakkia: retkuja, siis! Matkansa aikana tämä veijarimaisuuteen helposti äityvä matkue, matkamiesten joukko, voi tehdä kepposen ja vispilänkaupan jos toisenkin, jolloin lössi saa metkueen tai ketkueen maineen. Jos vaeltajat kulkevat tarpeeksi selkeässä jonossa, kuvaavin sana lienisi letkue. Matkanteon sujuessa meriteitse voisi periaatteessa käyttää laivuetta, mutta taitaapi kielikorvamme tuon kohdalla taipua mieltämään enämpi botskit itsensä. Lentokontekstissa ja lentokonetekstissä lentueeseen liittyy samainen sanainen ongelma, joten saisinko puhua airueesta: saanhan, oi saanhan, Sinä armollinen ja ylistetty otsikon mainitsema roomalaisten kielenkäytön jumalatar?
Yön pimeinä tunteina aiheutti otsikon vakiintunut anglismi vielä hankalan jengue-kuumeen. Mutta koska kyseinen väännelmä on jo jossain määrin pleonasty, tyydyn makustelemaan toista, villin lännen kulturaalisesta koodistosta tuttua takaa-ajoporukkaa tarkoittavaa sanaa. Olisikohan minulla lupa "suomentaa" se lisäämällä vain u-kirjain, jolloin kielellisesti loogiseksi, joskin tahattoman hupaisaksi lopputulokseksi muodostuisi possue? Nimittäin cowboyitä äidin oomme kaikki kolme, kun oikein silmiin katsotaan.
Aivojeni pahnanpohjimmaiseksi jäi väkinäisehkö, esim. massamaraton- ja hiihtoporukoita tai formulien alkuhässäkkää kuvaava kilpue. Kuulostaa kuitenkin niin pösilöltä, että pakko se on tässä vielä mainita...
...ja pahnanalaiset salaluukutkin kaupan päälle avata. Kun sotilaiden mobiilista muodostelmasta manifestoituu hämmentävän söpökalskeinen marssue, ja metsässä ähräen tarpovasta solttujoukkiosta ryynye tahi tetsue, voitaneen pöytäkirjoihin merkitä tämän -ue ja -ye -päätteisen sanaston olevan harmillisen alikäytetty pandoranlipas. Ryhdistäytykäämme, kanssasuomenrakastajani!
UE-PÄÄTTEISET PORUKAT
Kulkue on peruskauraa ja selkeä kivijalka. Kulkevat, mokomat, päämäärättä tai A:sta B:hen, prideen, hautuumaalle, vartsom hellst! Saattueella päämäärä toki on, esimerkiksi heitän pääkaupunki Tokion. Takaa-ajaa ja metsästääkin voidaan, mutta onko meillä tällöin kanttia valjastaa käyttöön sanaa jahtue?
Reissue on tullut vastaani jotain kautta, voin vannoa. Todennäköisesti vanhemman kirjallisuuden puolelta. Sana ei liity englannin vastaavaan, uudelleenjulkaisemiseen viittaavaan sanaan. Mutta toisaalta kauneuskilpailujen kavalkadiaaninen naisjono voisi olla missue, mistä kernaasti jatkettaisiin faunan puolelle: koirue, kissue, lintue, vaikkapa?
Joukkue on mainittava tässä, koska kyllähän se voi liikkua pidemmänkin matkan kuin kentän laidasta laitaan. Eikä seurueen oletusarvoisa staattisuus ole lainkaan kiveen kirjoitettu, ehei!
Mutta retkueen kohdalla alkaa tämä diskurssi eskaloitua todella kiinnostavaksi! Retkeilijöitähän tässä on liikekannalle lähtennä (esim. löytöretkue), mutta miksei myös hieman epämääräisempää, huonotapaista sakilaissakkia: retkuja, siis! Matkansa aikana tämä veijarimaisuuteen helposti äityvä matkue, matkamiesten joukko, voi tehdä kepposen ja vispilänkaupan jos toisenkin, jolloin lössi saa metkueen tai ketkueen maineen. Jos vaeltajat kulkevat tarpeeksi selkeässä jonossa, kuvaavin sana lienisi letkue. Matkanteon sujuessa meriteitse voisi periaatteessa käyttää laivuetta, mutta taitaapi kielikorvamme tuon kohdalla taipua mieltämään enämpi botskit itsensä. Lentokontekstissa ja lentokonetekstissä lentueeseen liittyy samainen sanainen ongelma, joten saisinko puhua airueesta: saanhan, oi saanhan, Sinä armollinen ja ylistetty otsikon mainitsema roomalaisten kielenkäytön jumalatar?
Yön pimeinä tunteina aiheutti otsikon vakiintunut anglismi vielä hankalan jengue-kuumeen. Mutta koska kyseinen väännelmä on jo jossain määrin pleonasty, tyydyn makustelemaan toista, villin lännen kulturaalisesta koodistosta tuttua takaa-ajoporukkaa tarkoittavaa sanaa. Olisikohan minulla lupa "suomentaa" se lisäämällä vain u-kirjain, jolloin kielellisesti loogiseksi, joskin tahattoman hupaisaksi lopputulokseksi muodostuisi possue? Nimittäin cowboyitä äidin oomme kaikki kolme, kun oikein silmiin katsotaan.
Aivojeni pahnanpohjimmaiseksi jäi väkinäisehkö, esim. massamaraton- ja hiihtoporukoita tai formulien alkuhässäkkää kuvaava kilpue. Kuulostaa kuitenkin niin pösilöltä, että pakko se on tässä vielä mainita...
...ja pahnanalaiset salaluukutkin kaupan päälle avata. Kun sotilaiden mobiilista muodostelmasta manifestoituu hämmentävän söpökalskeinen marssue, ja metsässä ähräen tarpovasta solttujoukkiosta ryynye tahi tetsue, voitaneen pöytäkirjoihin merkitä tämän -ue ja -ye -päätteisen sanaston olevan harmillisen alikäytetty pandoranlipas. Ryhdistäytykäämme, kanssasuomenrakastajani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti