Fritz Väliliha kokkaa IV

Fritz Väliliha on leikkimielisen Kokkolan Kokeellinen Kokki 2000
-kilpailun jaettu pronssimitalisti sekä Lannistumaton Luke
-munansyöntikisan voittaja 2001 (68).
Sotilasarvoltaan hän on korpraali.

No niin tyypit, taas on vettä virrannut Aurajoessa ja voiöljyseosta itse kunkin hackmanneilla senverta, että on tullut aika palautella mieleen, ettei asianmukaiseen syömiskokemukseen tarvita kaikenmaailman fakherneitä sun muita pässinkiveksiä lautaselle ja jobimia taustalle, vaan ihan järkihintaankin saa aikaan järkisettiä, kunhan ei aikaansaannoksillaan kiasmoihin pyri. Kohderyhmänä ovat jälleen yhteiskuntamme huomiosta täysin paitsi jääneet yksin elävät krooniset masturbaattorit, joilla ei ole joko aikaa mennä miehen sydämeen vatsan kautta, tai vastaavasti halua ostella muijalle alati suklaata tahi ruusupuskia ns. "kusista suolenpätkää" saadakseen. Sitä paitsi olen saanut sen verran palautetta monimutkaisista, jopa toteuttamiskelvottomista ja verraten älyttömistä aiemmista resepti-innovaatioistani, että ajattelin hieman kompensoida, vittuukseltani toki.

Tänäpäisellä agendallamme on tähän asti salaisuutenani pitämäni pikku paistinpannupaheeni, eli

SEIHYVE , erityisen hyvin onnistuessaan SEIPARASTE
Tarvikkeemme ovat (oletuksena 28 centin levuinen pannu): 

Neljä reilunpuoleista perunaa, ehkei ihan kovimpaa mahdollista lajiketta, mistä minä tiedän
Öljyä ja voia paistamiseen
Kalafondilöllyrä tai -liemicuubio
2-3 porkkanaa
1-2 sipulaa
200g seitä, tapauksessani puoli paketillista / 2 palaa
ropaus katkakrapuja
Keitetty kananmuna jos toinenkin
Tilliä, persiljaa, valkosipulia, tarvittaessa (yrtti)suolaa

Oheiskastikkeeheen:
Normipurkillinen kermaviiltä
(Yrtti)suolaa
Tilliä

Pannulle voita, öljyä ja luraus vettä gaytinliemeksi. Kiehuttaos. Kalafondin tai -liemikuution voi mulauttaa meßiin tässä välissä. Kuori ja kuutioi porkkanat sekaan, sittemmin perunat, viimeksi maun ja fetisismien mukaan pilkotut sipulit. Sopivassa saumassa seit sekaan sulamaan kakastepatkarapuineen kaikkineen. Valkosipulissa mikään ei toki voita aitoa asiaa, itse pidän suuresti valmiista valkosipulimössöstä säilyvyytensä vuoksi. Syventää makukokemusta joka tapauksessa, joten garlic it up! Loppusuoralla hän on hyvä ja lisää mausteet, murentaa muna(n/t) sekaan ja haihduttaa paistaen ylimääräisen nesteen poie.

"Kermaviilikastike" kuulostaa aina niin suurelliselta ja hienolta. Ihan kuin sen tarjoamiseen vaadittaisiin vähintään pierua pidättävät Täällä Pohjantähden alla -pappilaolosuhteet ja tarjoilevaksi emännäksi Ellen Salpakari. Paskan heelmät, tämä on niin hyvää, yksinkertaista ja tarvittaessa myös prolea kuin olla ja voi ja keijumargariini! Vatkaat vaan kermaviilin sekaan suolan ja tillin mieltymystesi mukaan. Suolan kanssa on vähän hankala neuvoa aina, kun toiset eivät käytä ollenkaan, ja toiset taas piikittävät sitä päivän jokaisella aterialla monta ruokalusikallista suoraan suoleen. Kyllä teistä itse kukin tietää, aikuiset ihmiset. Ja hätätilassa small talk -tilanteessa voitte joka tapauksessa heittää dialogin sekaan latteuden: "Suola sitoo vettä. Ihminen tarvitsee suolaa". Vatkattuanne kastikkeen pankaatte se vielä jääkaappiin pariksikymmeneksi minuutiksi hibernoitumaan asianmukaisesti asianmukaisen jähmeäksi.

Lopullinen tuote. Ei hätää, se on Keijua.

Kokonaisuuden keralla toimivat esimerkiksi Kuiron leipomon voideltu perunalimppu ja Öbergin vihannestukun myymät mauste-/suolakurkut. Nämä molemmat sijaitsevat Salossa, ja ovat Salon seuraavat nokiat. Kuulitte tämän minulta ensin. Muitakin limppuja ja kurkkuja saatte toki käyttää, mutta näin tehdessänne tietäkää sydämessänne, että tuolla jossain sen Välilihan Fritzin koko loppuviikko on romuttunut täysin pilalle kulinaaridiletantistisen valintanne tähden. Häpeäisitte.

Tällaista tällä kertaa, ensi kerralla ihan jotain muuta, tai sitten täysin tätä samaa. Bon ap, trousers down!

Fritz Väliliha kokkaa III

Fritz Väliliha on ns. chef altérnative -koulukuntaa
edustava itseoppimaton kokki, jonka cv:stä löytyy
mm. mielenosoituksellinen poistuminen
kesken Pattayan Nuudelifestivaalien 2007.

No niin tyypit, on taas pitkästä aikaa aika panna ne voiöljyseokset sun muut kvinoat sivumma ja luoda katsaus ympäröivään todellisuuteen, jossa palapaistia myydään hintaan 2€/400 g. Kaksi (2) kusista €uroa! Yksinkertaisempikin tajuaisi tuon olevan hinta/laatusuhteeltaan parasta lihaa, jos ei olisi traumoja siitä sukulaisesta tai tutusta, joka on keittänyt ko. lihaa aivan liian vähän, minkä seurauksena se on jäänyt sitkaaksi. Lisäksi em. sukulainen tai tuttu ei tietenkään ole vaivautunut pilkkomaan palapaistiaan lainkaan, mikä on omiaan syventämään halpapalapaistitraumoja! Yhdellekin duuniraflan tiskaajalle meni kerran Rubikin kuution kokoinen palapaistipala kurkkuun, ja kaveri itki koko loppupäivän!

Nyt tehdään kuulkaa palapaistista, keittojuureksista ja yllätysaineksista ns.

OKSATPOIS-LIHAKEITTO!

Tarvikkeemme ovat:

Rasiallinen tarjouspalapaistia(normaalihintainenkin käy ehkä)

Sipula

Pari pienempää lanttua

Pätkä palsternakkaa

Muutama porkkana

Noin puolikas mukulaselleri

Perunaa tulevasta syöjäkunnasta riippuen

Vettä sen verran, että näyttää keitolta eikä seljankalta. Luota silmiisi, ja lisää matkan varrella tarvittaessa.

Kaksi lihaliemikuuttiota

Basilikaa, mustapippuria ja /siljaa vaihtelevina osuuksina

Kurpitsa-kaalisalaattia (ainakin Felixiltä löytyy 3,1 kilon perhepäniköissä)

, tai jos ei löydy, niin kurpitsaa, kaalia, maltillisesti hunajaa ja sitruunamehua sitten vaikkapa.

Eli ei normaalia keitonvalmistusta kummempaa. Anna palapaistin rauhoittua huoneenlämmössä puolisen tuntia, pienennä ne nyrkinkokoiset kimpaleet järjellisemmän kokoisiksi, ja paista pintapuolisesti vaikka voiöljyseoksessa. Valmista lihaliemi kattilaan kaadetussa tarpeellisessa vesimäärässä kuutiot liuottamalla, pilko juures-osasto sekaan sen verran syöjäystävällisiksi palasiksi, että hän huomaa sinun nähneen vaivaa ja tehneen keittoa eikä mitä tahansa soppaa. Perunat eivät ole pakollisia, mutta oheista nyt ainakin yksi mukaan siltä varalta, että joku vanhemman polven päkki äkkää kysyä, että ihan hyvää mut onks täs perunaa. Ensin kannattaa heittää keittoon ne kovimmat juurekset. Jossain vaiheessa lisätään sitten mausteet: oma perversioni on se, että pippuri hyökkää aavistuksen päälle, ollen myös oiva vastapaino makeudelle. Henk. koht. olen muutenkin sitä mieltä, että pippuri hyökkää taas muotiin kansalaisten viimein kyllästyessä tuohon joka paikassa pursuavaan chilinkakkaan.

Keitä, kunnes liha antaa periksi. Itse keitin varmuuden vuoksi kolmisen tuntia sopivan keskiverrolla lämmöllä. Kurpitsa-kaalisalaatin lisäsin suht loppuvaiheessa, koska ko. tuotehan on sellaisenaan valmista syötäväksi.

Eräänlainen "sweet & sour" on siis oksatpois-lihakeiton konsepti. Jos jollain on toimivia makeaelementti-ehdotuksia tuon ehkä hiukan hankalasti saatavan kurpitsa-kaalisalaatin tilalle, älähdelkää. Tämä keitto muistuttakoon koko luomakuntaamme siitä, että halvalla saa hyvää, kun sen oikein oivaltaa ja kun oikein silmiin katsotaan, kun silmäni mä auki saan. Mutta jos on jäänyt vielä pari senttiä taskuun, voi keiton ohessa kokeilla vaikkapa salolaisen Kuiron Leipomon voileipägrillissä henkiinherätettyä ruisleipää + Regina Blue -sinihomejuustoa. Ja mikäli tahtoo kruunata tästä todellisen juhlalihakeiton, voipi lautasenreunaan lisätä vielä sen smetanan. 

"Mutku se palapaisti on niin sitkeää". Ihan samaa kategoriaa kuin "Mä en pidä oluesta", "Maksalaatikko on ihan kamalaa", "Yäk kaali on pahaa" sun muut yhtä löysät, täysin virheellisiin tietoihin tai mielipiteisiin perustuvat yleistävät argumentaatiovirheet.

Fritz Väliliha kokkaa II

Tämänkertaisessa blogipostuussa mulkkiskokki
Fritz Väliliha loihtii keittua.
Kuvan veitsi ei liity tapaukseen.

No niin tyypit, tänään tehdään keittoa! Lähtökohtanahan on järjen näkökulmasta se, että mikä tahansa soppa, joka ei ole pelkkää kermaa, on ihmiselle hyvästä, ja jos meinaa painoakin pudottaa, ei ko. prosessi vaadi mitään Nutrilett-hinttailua, jossa joka lusikallisen hinnaksi tulee markka.

Tässä parsakaalipohjaisessa keitossa makea, suolainen ja tulinen kohtaavat. Niinhän se on vähän tällä planeetalla ihmisenä eläminenkin: lauantaina poimitaan marjat, sunnuntaina perunat, ja maanantaina kulli esimiehesi käristää ilmaisilla ylitöillä. Tämän keiton kohdalla tuntuu kuin lusikoisit maailmaa suuhusi. Keitto on koijaroimattoman ihmisen osa.

Torstaista minen sano mitään. Se, että syömme torstaisin hernekeittoa naama typerässä virneessä vain sen takia, että ollaan käyty pari hävittyä sotaa, on yksinomaan typerää.

FRITZ VÄLILIHAN KOLMINAISUUSKEITTO

 (Kahdelle, mutta jos on nälkä, niin yhdellekin riittää)

Tarvikkeemme ovat:

1 parsakaalinippu, saa olla kellervöitynytkin, koska sanomalehtien ja journalismin tapaan parsakaalikin vain paranee kellastuessansa.

Keitinvettä

Kasvisliemicubio Tuomaan lisäsuolaisuutta, voi jättää poieskin, jos sinäkin epäilet

Valkosipulinkynsiä tahi -mursketta maun mukaan

Pussykeitto (parsa / kukkakaali / sipuli / kasvis) rungoksi antamaan koostumusta

Ruoka-tai kuohukermaa

Chilirouhetta (itse käytän Santa Marian Chili Explosion -täytepussia, niin saa hyvää chilinmakua tarvitsematta ährätä hiki pääßä ala-arvoisen kertakäyttöpippurimyllyn kanssa

Pari pientä omenaa

Eli ei muuta kuin paloittele parsakaali keitinveteen. Muista ottaa sen mahdollinen käärinmuovi ensin pois. Jos tapanasi on kääriä myös vettä muoviin, ota sekin pois. Parsakaalin varren kelpaavuudesta kiistellään iankaikkisesti amen, mutta aivan hyvin senkin voi käyttää. Lehdet taas kannattaa nyppiä pois, sillä ne sisältävät vaarallista hermomyrkkyä, joka tappaa alle kymmenessä sekunnissa aivan helvetinmoisin krampein, ykskin kuoli heti. Oheista kasvisliemikuutio ja keitä tarpeeksi kauan, lisää tarvittaessa vettä. Kuoritut ja paloitellut omenat voi sekoittaa joukkoon matkan varrella. Kun parsakaalin ja omenan kovuus on antanut riittävästi periksi, kirnua seos varovasti sattumaiseksi soseeksi survimella, nuijalla tai muhjimella. Mukaan pussikeittojauhe, valkosipuli, chilirouhe ja kerma, vaikkapa tässä järjestyksessä. Sekoita tarpeeksi usein, anna kiehua vielä ainakin vartti. Ei ole kiire. Jos on kovin nälkä jo nyt, niin ota homo korppu ja opiksesi: kannattaisikohan ensi kerralla aloittaa aikaisemmin?

Nautitaan vaalean maalaisleivän ja Pepsi Maxin kera pitkät Novitan kalsarit jalassa.

Fritz Väliliha kokkaa I

Monea saletisti korpeavat nuo kaupan lähieinehet muutenkin, mutta eritoten jauhelihaperunasoselaatikko, jota tulisi kutsua jauhelimaperunasoselaatikoksi tai jänneperunasoselaatikoksi. Jauhelihaperunasoselaatikko oli X-sukupolven kakaroille kuumaa hottia silloin 80-luvulla, kun se lanseerattiin, tai ainakin epätasaisesti kuumennutta hottia, koska mikrot. Mutta nyttemmin sivistyttyämme ja opittuamme mm. sähköpostin ja MySpacen avituksella, on aika ajanut aika-ajot jauhelihaperunasoselaatikonkin ohi, mistä osakiitos myös turkkilaisille ja italialaisille kebab- ja pizzamiehille, jotka veivät meidän wieninleikkeet ja oopperavoileivät!
  Jauhelihapernasoselaatikosta on kuitenkin verraten vaivaton valmistaa paremmaksi pimpattu, aavistuksen klimppisempi versio esim. seuraavan ab lib -mentaliteetilla ja rubato-tempolla syntyneen reseptin kautta.

Tämä on
kolmen Michelin-renkaan
resepti.

MANNERMAINEN JAUHELIHAPERUNALAATIKKO

eli

PREMIUM-MÖSSÖ

Tarvikkeemme ovat:

4 isoa perunaa tai 5-10 pienempää perunaa, maun mukaan. Voi olla myös 1 ihan saatanan iso peruna, jollainen on kummankin iltapäivälehden juhannusliitteessä joka vuosi. Eikä tarvitse olla mitään yhtä kiinteää lajiketta kuin mitä esim. Pamela Anderson kulta-aikoinaan oli, itse käytin Prisman 5 kiloa €urolla -tarjousperunaa. Siiklikin on ok siksikin, koska sana "siiklikin" on ihan uskomattoman hypnoottinen!

0-1 sipulaa, 0 jos esim. uskonto kieltää.

Paprika Keltainen tai punainen, tämä on joviaali ja flexiibeli resepti! Joskus muuten tulee vastaan oransseja paprikoita, oletteko nähneet? Kyllä vain, ne syntyvät, kun punainen ja keltainen paprika panevat siellä maan alla!

1 chilipalko + chilijauhetta tulevien syöjien ja menevien syöjättärien (ehkä jopa raivotarten) anusten immuniteetista riippuen. Voit toki jättää chilin pois, mutta hei, sota on ohi, ja sen myötä muonitus-ajattelu: ruokaa on nykyään mahdollista sekä sallittua myös maustaa!

Öljyjä + voita Tässä käytin saksalaisen elintarvikeketjun chipotle-öljyä, mutta normiöljykin tai oliiviöljy käynee. Voiklintti voisi olla suurin piirtein saman kokoinen kuin se kivi, jolla Niemisen Petteri heitti minua Mököistenmäessä lapsena. Ja kun harrastat ruuanlaittoa naisen nähden, niin onhan se ihan helvetin pro käyttää sanaa "voiöljyseos"!

Kasvisliemikuutio, lihaliemikuutiokin käy, tai kasvisliemipallo / -dodekaedri.

Vettä. Käyttäkää nyt HerraJumala sitä vettä, ennen kuin siitä aletaan käydä sotia! (Sama pätee em. öljyihin, muuten)

1/2 purnukkaa ruokakermaa, mahdollisimman Benny Hill -tyyppistä, eli paksua ja rasvaista.

250 g jauhellihaa, juuri sitä sikanautaa, jonka huomaat olevan tarjouksessa euron paketti, ja sitten menet innosta hihkuen ostamaan ne kaksi pakettiasi per talous, ja paikan päällä vasta huomaat, että nämä ovatkin lapsille ja kääpiöille suunnattuja 250 gramman rasioita, eivätkä niitä nelisatagrammaisia asiallisia rasiallisia.

Ropaus Vogel-suolaa, siitäkin huolimatta, että oberstürmbannbormann Konrad Vogel tappoi ii maailmansodassa Bösendorferin keksitysleirissä nelinumeroisen määrän mooseksenuskoisia, kun digestiivit eivät olleet kosher.

Teelusikallinen valkosipulimursketta tai pari-kolme kynttä. Ne on kuitenkin Kiinasta saakka tänne roudattu, olisi sääli jättää käyttämättä. Mutta etenkin masturbaattoriruokakunnissa suotakoon töhkänkin käyttö, koska yksikin valkosipuli kaapissa tuntuu olevan liikaa, kun se ehtii kuitenkin kuivua. Ja valkosipuli kanssa!

Aavistus kuskusia, tavallista tai kokojyvää (= paspas).

Valmistus:

1) Koska kokin duunit, esim. kuoriminen, repiminen, raateleminen ja perkaaminen, kuuluvat keittiön puolelle, kuori ja paloittele perunat. Pane öljyt ja voit 26-senttiselle paistinpannulle, ja lisää perunapalat, kun rasva alkaa tiristä. Voit myös halutessasi kuumentaa rasvat jo perunoita kuoriessasi, mikäli haluat leikkiä tehokasta.

1b) Paloittele sipuli(t) ja paprika ja lisää niitä perunain joukkoon, kunnes huomaat 26-senttisen paistinpannun olevan liian pieni tähän. Siirrä koko tähänastinen helahoito kattilaan. Pese pannu ja sano vittu.

VINKKI! Varothan sitä hellan ja pöydän välissä olevaa parin sentin rakoa, sillä siellä sijaitsee jopa Stephen Hawkingin käsityskyvyn ulottumattomissa oleva sattuma-vortexiksi nimetty tyhjiö, joka imee sisäänsä joka toisen leikkaamasi ruokapalasen metrin säteeltä.

2) Lisää lorpahdus vettä, ropaus Vogel-suolaa, lihaliemikuuttio, valkosipuli ja pilkkomasi chili sekaan ja kiehuta, kunnes perunien kovuus alkaa antaa periksi ja täten muistuttaa Arnold Schwarzeneggerin elokuvauran ysärivaihetta. Siinä vaiheessa on jauhelihan lisäämisen aika. Saa sen toki aiemminkin lisätä. Sekoittele, ettei pala. Lisää ruokakerma.

n. 6) Tässä vaiheessa seos on vetinen. Laastoita se kuskusilla, jonka funktio on imeä ylimääräiset nesteet itseensä niin, että n. viiden minuutin päästä muodostuu ns. tankea tahdas. Anna tasaantua.

7) Pitäiskö viiä ettei jähy!

VINKKI! Premium-mössöä jää kuitenkin yli. Pannulla uudelleenlämmittäessä (tai kattilassa, jos pannu on edelleenkin liian pieni) seosta kannattaa jatkaa esim. maustekurkkupaloilla, porkkanalla tai parsakaalilla.

Tämän näköinen on lopputulos. Jos ei ole, ja olet jo ehtinyt syödä, soita kiireesti hätänumeroon (112) ja pyydä lisäohjeita. Sulje luuri vasta siihen luvan saatuasi.

Fritz Väliliha on persoonallisilla (lääke)resepteillään itsensä tuntemattomaksi tehnyt itseoppimaton kotikokki, jota vituttaa kaikenlainen ruuanlaittoon loistunut ensimaailman hinttailu, etenkin lautasten lämmittäminen mikrossa ja veden tarjoilulämpötilasta nillittäminen. Fritz Välilihan punk-henkisessä kulinaarifilosofiassa jokainen voi olla oman itsensä saarioinen.