maanantai 29. heinäkuuta 2013

Kynsipostaus

Tätä lifeless-style -blogia pitäessäni minulla on aina ollut semmoinen hieman omituisenkalvava, tyhjä tunne: jotain puuttuu, mutta mitä? Vasta tänään, teinityttöjen blogeja stalkkaillessani, havahduin. Se oli niin ilmiselvää, ja koko ajan nenäni edessä: verkkopäiväkirjastani puuttui tyystin

Em. asiaintila korjaantukoon nyt, koska olen kynsieni mittainen mies:

1 Ihan semmoinen geneerinen peruskynsi, johon usein tulen verranneeksi noita muita, ja teidän muiden. On nykyisin ainoa kynteni, jota pureskelen silloin tällöin silloin.
2 Kitaransoittoa ja masturbointia huomattavasti haittaava monster-kynteni, jonka olen saanut hyvin todennäköisesti geeniteitse somerolaisjuuriselta isältäni.
3 Tässä sormessa pruukasin pitää sorminukkeja myöhäisteini-iässä, kun seurakuntanuorisokaveriporukkamme kierteli päiväkodeissa ympäri maata esittämässä viittomakielisiä, opettavaisia lastennäytelmiä. Vaan Lappohjan-keikalla sain nukkekynteeni melkolailla sitkaan, silloiselle nykylääketieteelle ylivoimaisen sieni-intervention, joka onneksi on kuitenkin kroonisuudestaan huolimatta jo paranemaan päin. Tällä sormella kaivan myös nenää (en omaani).
4 Kynsdapi.
5 My left thumb still has a nail. Sattui muuten aivan saatanasti, kts. myös pikkukuva.

6 Tulin erehdyksessä liftanneeksi yakuzan prospect-jäsenten kyytiin toissamännäsyksynä Kiotossa, ja näin kävi. Kuten huomaatte, kynsi on jatkanut kasvamistaan vielä sormen katkaisun jälkeen. Tilalle olen ommellut nakin, joka on peukaloproteesia huomattavasti halvempi ja huomaamattomammin diskreetti.
7 Tämän sormen kynsi varastettiin minulta Roomassa skootterilla ajavan pitkäkyntisen toimesta, mistä lähtien minulla on ollut 2 kpl ns. "kynnetöntä". Kutsun tätä kovan onnen sormea puukynsivitsi-sormeksi.
8 Tämä kynsi on puuta, minkä tehtävä on muistuttaa minua ympäri vuorokauden siitä, että vaparetilainen nasahtajamme Jeesus Kristus, joka lunasti kuolemallaan meidän kaikkien synnit, oli ammatiltansa puuseppä.
9 Tämän hopeoidun kynnen sain halvalla Intiasta Murari Mohan Adityan oikeasta keskisormesta pyllynpyyhkijäkastilaisten lakon aikaan. En muista tarkkaan, milloin, mutta 2000-luvun alkua elettiin jopakatauksessa. Kateamisen tai katkoamisen varalta minulla on varalla eBaysta ostettu Florence Griffith-Joynerin kynsi (vasemman pikkuvarpaan). Laitan siitä kuvia tänne heti, kun vähintään 100 000 ihmistä tykkää minusta Facebookissa.
10 Monikohan teistä arvasi tämän?

1 kommentti: