torstai 30. kesäkuuta 2011

Nyt JumaLauta Oikeesti.


Kouluaikoina muistaakseni ainakin biologian ja terveystiedon tunneilla toitotettiin useaan otteeseen, että seksi on Ihan Luonnollinen Asia.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Ilmastonpuutos

Tänään pitää kuulemma pitää jälkeläiset sisällä klo 11:n ja 15:n välisenä aikana, sillä UV-säteily on korkeimmillaan yli 15 vuoteen.

Perhana. Pitää pidättäytyä masturboinnista vielä 2 tunnin ja 9 minuutin ajan.

Jos syytä paniikkiin olisi, siitä ei tiedotettaisi mediassa. Paniikin välttämiseksi ilmoitetaan siis, ettei syytä paniikkiin ole. Paniikin välttämiseksi katsotaan myös parhaaksi arkipäiväistää ääri-ilmiöt. "No tämä nyt oli vain tämmöinen syöksyvirtaus." "Näissä osissa maata UV-säteily saattaa olla hieman normaalia korkeampi." "Tällaisia kelejä oli myös maaliskuun 28.:ntena päivänä 1922, joten ilmastonmuutoksesta ei ole kyse, höpsöt." "Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää."

Vapaalehdykkäsoitinta soittava muusikkoystäväni arvioi, että meillä on aikaa noin 20 vuotta. Itse petrasin 50:een. Toki oli hiukan omaa samulinia ojassa, on nähkääs sangen mukavaa tämä eläminen loppujen lopuksi. Ja pitäähän sitä optimisti olla.

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Varauksetonta hehkutusta VI: George Carlin

Viime syksystä saakka olen tutustunut anglo-amerikkalaisten stand-up -koomikoiden tuotantoihin. Parhaaksi heistä on osoittautunut George Carlin. Pitkän ja koherentin uran tehnyt, tasaisen tappohauskaa kyseenalaistusta suoltanut äijä oli kartalla loppuun saakka: hänen joutsenvittuilunsa "It's Bad For Ya" keväältä 2008 on kerrassaan sydäntälämmittävää katsottavaa. Ja liikuttavaa: seitsenkymppisen idealistin näkeminen toi ainakin minulle toivon tipan silmäkulmaan. Mies seurasi aikaansa ja maailman hulluusvirtauksia terävänä loppuun asti, eikä nihilismistään huolimatta taantunut katkeraksi vanhaksi pieruksi saakka, kuten kirjallinen vastineensa Kurt Vonnegut loppuaikoinaan. Carlin oli viisas, alati ajatuksia herättävä vakava koomikko, stand-upin Obi-Wan Kenobi. No hei, katsokaa nyt:

George Denis Patrick Carlin (1937-2008)
En tiedä, pitäisikö olla pahoillansa, mutta sain kimmokkeen Carlinin blogitse hehkuttamiselle vasta tänään, kun luin Helsinki Pride -uutisointeja. Suhtautumiseni tuohon sinänsä hyvään pyrkivään tapahtumaan on aina ollut harmillisella tavalla Comme Ci, Comme Ça, mitä on hankalaa pukea sanoiksi. George Carlin onnistuu kuitenkin olemaan tässä jossain määrin verbaaliräätälini, vaikka keskittyykin kansallisuuksilla ja rotuihin kuulumisilla ylpeilyyn:

"I saw a slogan on a guys car that said 'Proud to be an American' and I thought 'What the fuck does that mean?' I'm fully Irish, and when I was a kid I would go to the St Patrick's Day parade and they sold a button that said 'Proud to be Irish', but I knew that on Columbus day they sold the same button only it said 'Proud to be Italian', then came Black Pride, and Puerto Rican Pride. And I could never understand national or ethnic pride, because to me Pride should be reserved for something you achieve on your own.

Being Irish isn't a skill, it's a fucking genetic accident.
You wouldn't be proud to be 5'11". You wouldn't be proud to have a pre-disposition for colon cancer."


Käykö ylpeys lankeemuksen edellä? Onko homous saavutus? Onko joku sateenkaari yhtään sen kummempi kuin Hitlerin aikoinaan käyttämä kolmio? No, joka tapauksessa "In Kenneth Liukkonen, Jani Toivola and Pekka Haavisto I trust".

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Trio Mutual

Mutual Film Corporation vastaa mm. Charles Chaplinin mainioista varhaiskauden mykkäkomedioista. Tästä adoptoimme nimen mykkäelokuvia säestävälle triollemme 11 vuotta sitten.


Lauantaina 3.9. säestämme Carl Th. Dreyerin mainion, 1920 valmistuneen Papinlesken (Prästänkan) Forssan Mykkäelokuvafestivaaleilla. Noilla leppoisilla ja sopivan pienimuotoisilla festivaaleilla kannattaa ilman muuta käväistä, jos vain hiukankin mahdollista.

Mykkäelokuvien katsominen on kiehtovalla tavalla elämän ja kuoleman rajan ylittävää. Siinä, että jo kauan "kuolleina" olleet ihmiset esiintyvät meille yhä vuonna 2011, usein viihdyttäen, mutta herättäen myös ajatuksia elämän ja ihmisyyden ajattomista kysymyksistä, on jotain sanoinkuvaamattoman ylimaallista.

Skolfrestelse ja kovat arvot

Kiusaaminen. Kaikilla kouluasteilla sitä oli. Ala-asteella olin itse sen kohde, yläasteella vastaanpantuani se siirtyi muihin. Koulukiusaamisen määrä tuntui olevan häkellyttävä, universaali vakio. Lukiossa kiusaaminen tietenkin muuttui verbaalimpaan suuntaan, koska eihän sitä nyt valkolakin saaja nyrkein saa kiusata, pitää olla luovempi. Lopullinen jytky tuli intin aikana Haminassa, kun huomasin sen pahimman kiusaajan olevan RUK:issa. Luojani, ei koskaan sotaa.

Olen rauhanomaisia ratkaisuja kannattava mies, mutta asenne-akilleenkantapääni, jonka nyt julkisesti omalla nimelläni jaan, on koulukiusaaminen, johon suhtaudun Charles Bronson -mentaliteetilla, oikeasti. Uskon, että kiusaaja on aina kiusaaja. Jotkut heistä ehkä verhoutuvat työelämässä narsistin viittaan. Olennaista on kuitenkin, ettei sana tehoa. Toiset onnistuvat piilottamaan kiusaamisviettinsä alitajuntaansa, mutta kriisi- tai poikkeustilanteen tullen kiusaaja nousee uudelleen esiin, ennen pitkää, aina.

Olen tarvittaessa pahoillani, mutta minä toivoisin noiden koulukiusaamiskampanjoiden suuntautuvan vastaisuudessa kiusattuihin. Että miten soveltaa sitä krav magaa ja antaa takaisin mahdollisimman kivuliaasti, kunnes koston kierteen pitkävetokohde-merkki jää pysyväisristiksi. Ei se kiusaaminen muuten lopu. Ei, ei kosto suloinen ole, mutta valitettavasti joskus tarpeellinen.

Kiusaamista, sen torjumista ja kostamisen problematiikkaa käsittelee erinomaisesti USA:n nerokkaimpiin sarjakuvapiirtäjiin ja satiirikoihin kuuluva Ted Rall teoksessaan "My War With Brian" (1998), vinkvink!

En ole antanut anteeksi. Enkä anna.

Mihinkähän jengiin sinä kuuluit kouluaikoinasi, HS.fi:n nettikommenttien moderaattori?

Fan, Stefan!

Politiikkaa seuraavat ja sitä ymmärtää yrittävät ihmiset vouhkaavat jatkuvasti "takinkääntämisen" absoluuttisesta pahuudesta. Politiikkahan on nähkääs semmoista, että kun kerran on omaksuttu jokin mielipide, se ei saa siitä enää koskaan muuttua, vaikka tapahtuisi mitä. Vuori on Muhammedin takin sisäpuolella iankaikkisesti aamen.

Ennemmin olen huolissani takinvaihtamisesta. RKP:n puheenjohtaja, mielestäni erittäin mallikkaasti kulttuuri- ja urheiluministerin pestin ed. hallituksessa klaarannut Stefan Wallin vastaanottaa seuraavassa likaisessa tiussa puolustusministerin viran. Kestänee jonkin tovin, kunnes käsityskykyni pystyy prosessoimaan tämän asiainlaidan. Mitä siitäkin tulisi, jos minäkin hanurikeikalle mennessäni ottaisin soitinlaatikosta perseen asemesta Uzi-konepistoolin ja alkaisin räiskiä sillä silmittömästi kohti yleisöä?

Fagotit kranaatinheittimiksi! Ette tule näkemään minua vähään aikaan, sillä menen nyt jälki-RUKkiin, moimoi.

torstai 16. kesäkuuta 2011

Tangokesä 2011

Lippuja rajoitetusti, n. 70 kpl.
Konsertin kesto noin tunti, kahvitus konsertin jälkeen

tiistai 14. kesäkuuta 2011

"Not even Wensleydale?"

Minä olen saanut tällä viikolla neljä uutta ystävää:


Yes, now even Wensleydale! Otsikon lainaus on Wallace & Gromit -animaatiosta, joka on tehnyt suomalaisillekin tiettäväksi ko. juustolaadun. Mutta tuotakaan sorttimenttiä ei ole saanut tähän saakka kuin herkkupersepuodeista ja suoramyynneistä sataeuroa kilo.

Karpaloilla syvennetty Wensleydale osoittautui kivalla tavalla vaahtomuovimaiseksi, suussasulavaksi, 25% rasvaa sisältäväksi juustoksi, joka sopi mielestäni erinomaisesti ruisleivän keralla. Voin paljastaa myös, että nuo kolme muutakin juustoa olivat melko orgastisia.

Juha Hurme kirjoittaa kirjassaan "Puupää", että jokainen käynti LIDLissä vie meidät lähemmäksi barbariaa. Minä olen tällä hetkellä vastakkaista mieltä. Tietenkin hehkutan aina "hitlerintiimaria" maltilla, mutta täytyy tunnustaa, että kyseinen kauppaketju osaa vetää täysin oikeista naruista. Tämä avomielinen hedonisti on natsisiwan marionetti viimeistään nyt. Minä en halua koskaan takaisin aikaan, jolloin kauppojemme juustotarjonta oli lähes suora toisinto Monty Pythonin juustokauppasketsistä. Tämä on ihan samankaltaista mannermaistumista kuin siirtymisemme itsepalvelu-Alkoihin, väittäisin.

Eipä olisi lidukan maihinnousun aikaan uskonut, että se tulisi edistämään ruokakulttuuria näin paljon tällaisilla rohkeilla, innovatiivisilla tarjouksilla. Upeaa, että makumaailmankansalaisuuden saantimahdollisuus on laskettu stockmann-westendiläisrouvien kalliista kulinaristisista norsunluutorneista hiukan maksukyvyttömämpienkin kansansegmenttien ulottuville.

Eikä hätää: totta kai jatkan mm. Oltermannin, Kipparin, Auran, Mustanpekan ja Koskenlaskijan ostamista vastakin.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Käteismaksun eri vaihtoehtoja

Alkuiltapäivästä vierailin hunppabändimme hanuristin luona. Kahviteltiin. Siinä pyöriskelivät myös ekaluokkansa juuri lopettanut Aku ja alle-kouluikäinen Inka. Ilmassa oli semmoinen tahtotila notta lapset olisivat halunneet mennä uimarannalle. Pohdiskelin, että onkohan siellä saunaa. Aku tiesi, että on mut siellä pitää olla kukkaro mukana. Tällä hän viittasi tietenkin saunan maksullisuuteen. Tähän totesin pokkanaamalla, että ei tarvi välttämättä olla kukkaroa mukana. Saunassa on kuitenkin senverta kuuma, että etenkin nahkainen kukkaro alkaa nopeasti polttaa ihoa vasten. Mutta jos panee pukuhuoneessa kolikon pyllyyn, niin sitten ei tarvitse ottaa kukkaroa mukaan saunaan.

Ja voi jessus kun osui ja upposi. Inkalla etenkin oli hysteerisen hauskaa. En ihmettelisi, vaikka hän pomppisi Perttelissä edelleen tälläkin hetkellä tasajalkaa ja kiljuisi nonstoppina, että "rahaa peppuun, rahaa peppuun!"

Siunattu olkoon tämä koko elämän kestävä, ihana anaalivaihe ja "Kuusisen suusta" -palsta.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Lounaissuomalaisen nuorison suuntaviivoja

Tänäisen Salon Seudun Sanomien gallupissa kysyttiin teineiltä, mikä on kesän paras maku, tuoksu, ajanviete ja paikka.

Meillä Halikossa päin aloitetaan poliittinen aktiivisuus jo verraten nuorena.

torstai 9. kesäkuuta 2011

Ruma relluma-rilluma-rei

Itki siinä Hulta sekä parkui peluritkin,
Minä poika pankkiin menin katuviertä pitkin.
Ylläoleva kuva liittyy RoPS:in lahjusjupakkaan, josta oli uutisointi HS:n nettisivulla. Äsken kun katsoin, kyseiseen uutiseen oli kirjoitettu viisi nettikommenttia. Minulla on hieman semmoinen kutina, että niitä on filtteröitynyt moderointiin viisisataa.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Tieto lisää jihadia

Meidän moskeijamme vuonna 2011 ovat erinäisten julkaisujen, etunenässä iltapäivälehtien, nettisivustot. Virtuaali-imaamit kailottavat softapohjaisista minareeteistaan länsimaisille hyvinvoijille viihteellistä jumalansanaa. Internet on meidän Mekkamme, jonka suuntaan käännymme mahdollisimman monen megan voimin. Läsnä ei tarvitse olla tiettyinä vuorokaudenaikoina, vaan juuri silloin kun itseä huvittaa, vapautta nääs, ja yleensähän meitä liukuviin etätyöaikoihimme frustroituneita länkkäreitä huvittaa paljon useamminkin kuin viisi kertaa päivässä. Rukoushiirimatto kulkeutuu aina mukanamme. Eikä tarvitse edes kumarrella manuaalisesti perse pystyssä, niin ei hengästykään. Netin ei koskaan tarvitse tulla Goatse-miehen luo, koska Goatse-mies tulee aina Netin luo.

Mm. "moderaattoreiksi" kutsuttavat korkea-arvoiset digiajatollahit suoltavat, editoivat, filtteröivät ja fatwovat alati muuttuvaa uutisevankeliumia, jossa variaatiot ovat pienet, jakeet / suurat pohjimmiltaan samat. David Koreshin ja Jim Jonesin laajakaistapäisiksi virtuaalijälkeläisiksi taantunut seurakunta osallistuu 24/7 -jumalanpalvelukseensa määkimällä kilpaa kommenttipalstoillaan ratkaisumalleja mm. uskonto-, sota- ja moraalikysymyksiin. Tietoyhteiskuntauskontohihhulit jakelevat toisilleen plussia, peukkuja ja suosituksia kuin öylättejä, meidän herramme / allahimme läppäri ja prosessorin piitahna. Jokainen haluaa tulla marttyyriksi tietokoneiden sammuttua, jolloin alkaa pyhä sota, koneiden kapina.

Koko epistola on käyty läpi aamukahteen mennessä, lyhyt kaava. Profeetoiden kuulumiset, seurakunta seisoo. Timo T.A. Mikkosen vaimo on taas sanonut jotain, Jore Marjarannan uusi single on saanut ihan kivasti radiosoittoa. BB-Timo ei paljasta tulevaisuudensuunnitelmiaan, Idols-Anssi pihtaa tietoa siitä, minne sai ruotsinreissullaan finnin. Näin Tukiainen juhli jääkiekon MM-kultaa, Tältä britney näytti koksupäissään. Katso kuvat, katso video, kuuntele saarna, tsekkaa mitä allahilla on yllä. Kardashianilta näkyi nänni, leidi gaga istui hajareisin kameraa kohti. Tämä on juontaja-marian uusi harrastus, missi-tanjalla algerialainen playboy-miesystävä.

Naisparka. Eikö tuo tajua, että ählyt on uskontonsa sokaisemia fanaattisia kaheleita kaikki. Mitäköhän ipod sanoo, oliskohan uutisfiidiin tullut jotain uutta. Katoppa, bohemianrhapsodya uliseva spanieli, hauska!

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Hallitusehdotus

Olen sitä mieltä, että paikalleen jumahtaneet hallitusneuvottelumme tarvitsevat enemmän lateksia. Ehdotan, että seuraava hallituksemme koostuisi pelkästään RealDoll rp.:n jäsenistöstä. Mukana toki myös kiintiönmukainen miesjäsen, kts. oikea alakulma.

Kerjäysyhteiskunta

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Virallisimpina mm. palvelumaksut, tipit, postitusmaksut, toimitusmaksut, pakkauskulut, lainan maksuerän ilmoituskulut. Muutama euro kansanterveydelle lähikaupan nurkassa. Kortti vie ja kortti vie. Siinä sivussa heltiää almuja myös veikkauksenterveydelle, sillä juuri sinä voit olla se seuraava nivalalainen tai forssalainen pikamiljonääri. Jos et veikkaisi, voittaisit. Kahvipaketin ylihinnasta menee sitä keinotekoisesti korkealla pitäville pörssimeklarinperkeleille sentti jos toinenkin.

Kauppakassit kädessä olet sitten vapaata riistaa jos jonkin sortimentin hihastanykijälle. On importtautunutta, köyhempää EU-kansalaisuuden jostain käsittämättömästä syystä saanutta tossunsakuluttanutta, seassa kotimaiset sääliöt ja linnankuluttajat, joista jälkimmäiset aloittavat vuorovaikutustilanteen aina sanoilla "hei kaveri". Monenkirjavaa katusoittajaa ja syrjäytynyttä, elämässä korkeintaan kuvakorttihain saanutta sakilaista, jotka viimeisenä oljenkortenaan koettavat kerjätä bussimatkasta alennusta, ja kun eivät sitä saa, maksavat antamalla kuskille köniin. Kesäkuumalla koetat toki käydä lähimmässä olutravintolassa ottamassa sen yhden, mutta matka tyssää jo ovella narikkamaksuun, joka on pakollinen, vaikkei asiakkaalla olisi edes viikunanlehteä genitaalien peittona. Heität viimeisen eurosi humalikolle, jonka pitäisi päästä Vantaalle, kiitokseksi tämä pyytää kahta euroa lisää. Kymmenen metrin päässä oleva rastapäinen kaksikymppinen ui liiveille ja saarnaa että jos olisit antanut euron hänelle + vielä neljä euroa (kuussa, tietenkin), niin olisit saanut intialaiseen koleran, tuberkkelin, nälän ja janon vaivaamaan pikkukylään rakennettua kymmenen kaivoa ja yhden sairaalan. Kotimatkalla bussissa yrität kuunnella kuulokkeitse lempimusiikkiasi, mutta hetikohta olkapäähäsi naputtaa Teoston setä, joka ilmoittaa kuulokkeista vuotavan musiikin olevan julkista esittämistä, joka maksaa 2,90€ per teos. Plus laskutuskulut. Tarkkaile postiasi.

Jos luulet olevasi turvassa kotona sisätiloissa, olet nai(i)vi. Iltapäivällä yrität soittaa johonkin firmaan tai virastoon, jonka nolla-fuckin-nollanolla-jotain -alkuiseen numeroon soittamisen hinta on kiljoona euroa + pvm. Ennen yrityksillä ja byrokratorioillakin oli ihan vain puhelinnumerot, nykyään ne ovat "palvelunumeroita". Jonotat 22 min, jonotus on tietysti maksullinen. Tv:ssä bleiseriin ja farkkuihin pukeutunut insinöörisilmälasinen kailottaja selittää katsojia aliarvioivasti yliartikuloiden, että palvelun pitää maksaa, adamsmith päläpälä. Toisella kanavalla saa toivoa yölintua, jarisillanpäätä tai ihanaaleijonatihanaa:ta soitettavaksi tv:n kautta kuunneltavassa radioasemassa (5 €), kolmannella kanavalla saa samaan hintaan äänestää idiootteja ulos talosta, wannabe'itä jatkoon tai huonoa musiikkia viisuihin. Jossain vaiheessa ruudulla vilahtaa Mikko Kuustosen pää, lyhyt tilinumero ja sana "CHILE" tai "HAITI" kissankokoisella, mahdollisimman tärähtäneellä ja vaurioituneennäköisellä kirjasintyypillä. Viis euroa, tackska du ha, fuck ska du ha. Kato sehän on vaan vitonen, mitä sä sillä saat? Et mitään! Eikä sun kannata enää mitään kutosella kertoa ja ajatella vanhoja markkoja, koska inflaatio ja adamsmith ja päläpälä. Uutisten aikaan soi vielä ovikello, avattuasi kynnykselle tunkee puolalainen taulukauppias, joka lykkää väkisin syliisi kerjäysmonologinsa kirjoitettuna, lapulla. Kännykkääsi noin viisi kertaa päivässä tuleviin tuntemattomista numeroista soitettuihin puheluihin et ole edes uskaltanut vastata muutamaan vuoteen.

Kukapa olisi uskonut, että länsimaisessa 2010-luvun yhteiskunnassa kaikki ovat käsi ojossa johonkin suuntaan?

Ehkäpä kaikki paitsi minä. Kenties näin onkin ollut aina. Rahan keksimisestä saakka goatset ovat pummineet toisiltaan kilvan. Nykyisin homma on vain näkyvämpää, kiitos ipadien, ipodien, mediumien sunmuiden spediumien. Sekä romanoidien vapaamman liikkuvuuden.

Rahasta tullaan käymään vielä sotia!

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Syntymäpäiviä

Täältä päästä paitsi lämpimät onnittelut, myös
vilpittömiä voimaintoivotuksia tulevalle koulutielle.

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Ehecutti kakkimies

Päivän uutisten mukaan Suomessa on todettu yksi tapaus, jossa potilaalta löydetyn EHEC-bakteerin ominaisuudet muistuttavat saksalaista, tappavaa kantaa.

EHEC tarttuu ulosteen välityksellä. Käytännössä esimerkiksi siten, että kasveja kastellaan kakkavee'llä ja sitten syödään ne kasvit.

Mielestäni uutisessa olisi pitänyt kertoa, miten tämä yksittäistapaus on EHECcinsä saanut. Ulkomailtako? Aprillisillin palanpainikkeesta? Hollantilaisesta hevosenpasqa-pizzasta? Koska halaistua sanaa viruksen alkuperästä ei kerrota, täytyy sitten varmaan päätellä tapauksen olevan diskreetti ja liittyvän eroottis-koprofagisiin perversioihin (älä katso kuvat!). Potilas lie vielä hyvätuloinen, eliittiin kuuluva (perse)silmäätekevä. Nohitto: kun ei kerta faktaa heru, pannaan huhut liikkeelle, eikös'!

EHEC on siitä hieno virus, että sen assosiaatiot alittavat järjestään kaikki hyvän maun rajat. Mehän tiedämme, mihin rokottaminen perustuu? Aivan. Jään odottelemaan pakkorokotusjonoja, joissa panikoivat jodin-ostajalähimmäisemme lapsinensa jonottavat maanisesti kilvan saadakseen tykityttää suoniinsa paskaa.

Jahas', illalla on saatu jo tarkennusta, että Saksan-reissullahan tämä finni on viruksensa saanut. Yksityiskohtaisemmista detaljeista tietysti taas hyssytellään, joten ei vain yksinkertaisesti voi muuta kuin sherlockholmesiaanisesti päätellä notta Reeperbahnista takuulla. Sen ruskeitten lyhtyjen alueelta. Mieheltä pöpö peräisin, ja!, das pun intendead! Ihan saletisti!

"Germs originated in Germany"