Junkkarisen suurin hitti oli "Ruusuja hopeamaljassa" vuodelta 1975, kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen platinalevy. Musiikillisessa mielessä 70-luku ei kuitenkaan ollut Junkkarisen kulta-aikaa. Monessa kappaleessa tarkkakorvainen kuuntelija saattaa erottaa lähes puolen sävelaskeleen epäpuhtautta yksittäisissä sävelissä.
Mutta asialla ei ole merkitystä, sillä 70-luvun Erkki Junkkarinen on tyylikkäin mahdollinen Erkki Junkkarinen. Tarvittaessa myös retro, vintage tms., kutsu miksi haluat. 70-luvulla otetut Erkki Junkkarisen kuvat ovat tärkeitä todistuskappaleita siitä, ettei 70-luvun tekijämies (joskus "70-luvun panomies") välttämättä tarvitse viiksiä tahi partaa, edes tupangia sormien/huulten väliin!
Velmu, keski-ikäistä miesenergiaa uhkuva 70-luvun Erkki Junkkarinen on liikuttava reliikki siitä kaurismäkeläisestä kekkosmaailmasta, jota ei enää ole eikä tule. Jokaviikonloppuiset tanssit, satoja ihmisiä, leveät lahkeet, joutsensiipikaulukset, pinttynyt Tabacin ja Mennenin katku. Pukujen värikoodi kattaa myrkynvihreän ja ruskean kaikki mahdolliset murretut sävyt. Sekatyömiehet, paperitehdaslaiset ja painajat tonkivat kilvan seinäruusutarhaa, Wartburgien ja Ladojen takakonteista löytyy vain ja ainoastaan Koskenkorvaa. Humpat ovat nopeita ja geneerisiä. Seuraavia valsseja ei odotella, sillä nämä äijät osaavat kaikki tanssiaskeleet, rokinkin. 70-luvun tekijämiehet nostavat maskuliinisesti toisen koipensa tuolille, rykäisevät, ojentavat kätensä ja ulkolausuvat apulehdistä lukemansa sutkautukset, joiden aatelia ovat mm. "Saanko luvan vai tanssitaanko ensin?" ja "Mennäänkös meille vai teille?" Jossain välissä kysytään, mitä neiti pitää orkesterista, ja hetikohta poltetaan yhdessä tupakkaa. 70-luvun tekijämies ei oikeasti katso silmiin, vaan vähän yläpuolelle, Ratosta opittu niksi. Ilta huipentuu, paidanliepeet karkaavat housuista. Moni röhnöttää seuraavan yön putkassa tai pusikossa, mutta epeleimmät 70-luvun tekijämiehet ovat vasta alussa. Grillikioskilta ostetaan Pirjo- tai Ritva-nimiselle heilalle porilainen, joka maksetaan tuhkanharmaalla satalappusella. Tarkkasilmäisimmät erottavat lompakon shekkihudlaarista pilkistävän Sultan-skordarin kulman. Aamulla 70-luvun tekijämies löytää oikean etusormensa kynnen alle kiinnittyneen 12 cm pitkän häpykarvan. Hetekan vieressä lattialla makaavan kalsariparin kashmir-kuvioisuuden todennäköisyys on noin 89%.
Suuri osa 70-luvulla otetuista Erkki Junkkarisen kuvista tulisi museoida.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti