keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Parkkimattimeikäläiset

Eikö olisikin ihan mahdottoman upeaa, jos jalankulkijoista, pyöräilijöistä ja julkisenliikenteenkäyttäjistä leijonanosalle annettaisiin puolipolisiaaniset valtuudet jakaa parkkisakkoja? Miksi heittää löysää rahaa kaivoon kaikenmaailman yksitysten parkkivalvontafirmojen kapitalisteille, kun tämän voisi hoitaa myös humaanisti, kunnon DDR-ilmiantajameiningillä? Pitkäaikaistyöttömät, syrjäytyneet ja katkerat persaukiset, lisätuloa halajavat eläkelläiset sekä muu joutoväki tekisi kadunkulmilla ja nurkkien takana duunia, jolla on tarkoitus, kannattavalla provikkapalkalla sekuntikellot käessä. Köyhät onnellistuisivat ja tilastot kaunistuisivat. Terve vahingonilo olisi se työvoimapoliittinen excalibur, jolla onnistuisimme pienentämään luokkaeroja.

Ja tässä vaiheessa pesen itse kädet. Insinöörit ja periaatteenmiehet keksikööt, kuka valvoo valvojia. Minä tyytyisin vain maleksimaan kahvilassa juomassa kitkerää pirkkamokkaa ja vahtaamaan ikkunan läpi joukoturkinta mahdollista tosi-tv:tä, jossa bleiserijätkät mylvivät naama punaisena kansalaispalkkarastajätkille ja laitapuolenkulkijoille, kun BMW:n lasinpyyhkimeen on ilmaantunut kovin kallis minigrip-pussy.

Ihan silkkaa pahuuttani, autottomuuttani ja kateuttani tämänkin vision ilmoille heitin. Kun asia ei itseä koske, sen suuremmalla syylä! Aina!