maanantai 14. toukokuuta 2012

Kompakti Kotkan matkaopas

Kotkan suunnalla enemmälti keikkailleet muusikkotuttuni ovat raportoineet hyvin mielenkiintoisesta ilmiöstä, joka saataneen melko vähällä vaivalla kytkettyä mm. romanialaisiin ruusuntuputtajiin tai USA:ssa liikenneruuhkaan jumittuneiden henkilöautojen etulaseja likaisella rätillä hinkkaaviin pummeihin kerjäläiskeskustelun käynnistyessä.

Kotkassa nimittäin pyörii ainakin tusinan verran rapajuoppoja, jotka kädet ojossa tulevat esittelemään itsensä Nestori Miikkulaiseksi. No, turisti on tietenkin heti ihan äimänä, että ihanaa, ootsä se, josta Junnu laulaa, eikä siinä enää paljoa tarvita, että miikkulaiselle heltiää kaksieuroinen taikka ilmainen olut 90 astetta kääntyneeseen, vielä äsken kätelleeseen käteen. 

Tiettävästi kerran oli käynyt niin, että eräs miikkulainen oli yrittänyt jujuttaa ravintolassa tarjoilijalta ilmaisen oluen: "Voisko tää mennä tota talon piikkiin, katoku mä oon Nestori Miikkulainen". "Kappas, oletkos sinä se Nestori Miikkulainen, josta Juha Vainio laulaa?" varmisti tarjoilija. "No sepä juuri". "Siinä tapauksessa toinen teistä muistaa väärin: tuolla nurkassa nimittäin istuu toinen saman niminen, josta Vainio on kuulemma myös laulanut".

Eräs Kotkaan keikalle mennyt tanssimuusikko oli etukäteen tietoinen siitä, että näitä miikkulaisia pyörii nurkissa. Kun tällainen tapaus sitten tuli pikkutunneilla kättelemään, esitteli soittaja itsensä kylmän rauhallisesti: "Kalle Tappinen".

Ja eikös oikealla Nestori Miikkulaisella pitäisi olla viikset? Mikäli häneksi esittäytyvällä henkilöllä ei niitä ole, on miikkulaisuuden aitous vahvasti kyseenalaistettavissa.