perjantai 6. toukokuuta 2011

Janne 122: 1-9

1. Halikon raitilla näin väsyneen näköisen naisen ulkoiluttavan työmarkkinatukipalkalla kahta pahasti vammaista. 2. Toinen oli pyörätuolissaan vähän väliä yskivä ja sydäntäsärkevän mongertavasti koriseva vanha mies. 3. Nuoremmalla sällillä oli vaikeuksia kävellä, ja hänen kätensä olivat sellaisessa katkarapumaisessa "terve ihminen impersonoi stereotyyppi-vammaista" -asennossa.

4. Koska valkopartaista hahmoa ei näkynyt nytkään taluttamassa, juttelemassa mukavia tai jeesaamassa muutenvaan, tulin siihen tulokseen, että ei jumalauta. 5. Niinpä erosin kirkosta netitse heti kotiin päästyäni. 6. Lupaan liittyä takaisin ilosta kiljuen sillä samaisella sekunnilla, jolloin Jumala / Allah / Krisna / Baal / Shiva / Jim Jones / Kukaperkeleen sadisti siellä jossain nyt onkaan, antaa meille vastauksia. 7. Okei, edes yhden. Pliis.

8. Siihen asti, auttakaamme toisiamme, olkaamme hyviä ja holjia toisillemme. 9. Ja näin sijoittukaamme eläimien -näemmä myös kaikenmaailman jumalien- yläpuolelle. Sela.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti