Talousjätkät ovat tosikkomaisuudessaan, narsismissaan ja aspergeriydessään koomiseksi kääntyvä vekkuliporukka, joka jaksaa viihdyttää minua kerta toisensa jälkeen. Talousjätkät ovat prosenttijengi pahimmasta päästä, heitä, jotka oikeasti välittävät niistä ruutujen alareunoissa ja rakennusten yläreunoissa rullaavista prosenttien murto-osista, koska ilmeisesti jos niistä ei välitä, tämä kaikki romahtaa. Talousjätkä pukeutuu usein pukuun, mutta useimmiten pelkkä bleiseri + farkut -tyyli riittää. Lienee turha edes mainita, että talousjätkällä on aina puhelimessaan vähintään viisi palkkia, ja että hänelle lomat ovat "akkujen lataamista" varten.
Joskus takavuosina idealisti-iässä olisin jaksanut vielä olla äärimmäisen vihainen, mutta nyttemmin en enää jaksa kuin nauraa talousjätkien omnipotentille koskemattomuudelle. Yhteiskunnassamme aina oikeassa ovat vain lääkärit, kapiaiset ja talousjätkät. Talousjätkä on aina ja iankaikkisesti yläpuolellamme, amen. Ns. tavallisella ihmisellä ei ole koskaan varaa puhua mitään taloudesta, koska hän ei tiedä. Ihminen joko ei tiedä taloudesta mitään tai sitten kaiken. Kun joku-muu-kuin-talousjätkä luulee näkevänsä taloudessa jotain filunkia ja sadattelee tuota ääneen, saa hän talousjätkältä sen vakiolausahduksen: "Se ei mene noin". Niin arrogantisti ja vittuilevasti kuin ihminen vain voi neljä sanaa sanoa. Talous ei mene koskaan noin. Apunaan talousjätkällä on vino pino taloustermejä, joita kukaan ei ole kuullut koskaan. Niiden voimin talousjätkät kiistävät kaiken väärän ja väärässäolon korkeimpaan oikeuteen asti. Tiukan paikan tullen talousjätkä joutuu turvautumaan suomeen ja pelottelemaan kivikaudelle palaamisella. Talousjätkälle voi sanoa vastaan vain, jos on takana vähintään taloustieteiden tohtorintutkinto.
Aloin huvittua talousjätkistä tasan 11.9.2001, jolloin oli WTC. Hyvin pian WTC:n jälkeen tv:hen änkesi talousjätkä, joka sanoi että joojoo onhan tämä traagista että ihmisiä on kuollut, mutta meidän on nyt mietittävä, mitä tämä tekee maailman taloudelle. Hyvin pian WTC:n jälkeen amerikkalaiset talousjätkät tulivat siihen tulokseen, että yhdysvaltalaisten tulisi ostaa ja kuluttaa mahdollisimman paljon. Tällä hetkellä talousjätkät tähtäävät siihen, että jokainen kiinalainen saa katumaasturin ja jääkaapin.
Talousjätkät on instituutio, joiden kohdalla olen lakannut välittämästä. Hyväkös tässä on ollessa, kun ei talousjätkien valtakausi nääs kuitenkaan enää kauaa kestä. Infrastruktuurien romahtaessa ja sähköjen katketessa loppuu talousjätkien kylmänviileä hirmuvalta, ja meillä muilla aukeaa n. 700-800 miljoonan vuoden mittainen pallomeri.
Taloustietämyksen suhteen itselleni riittää tässä elämässä kaiken kiteyttävä viisaus: "Jos kaikille antaisi tänään yhtä paljon rahaa, jo huomenna toisilla olisi enemmän kuin toisilla."
