Purkkihernekeitto on paitsi einehien aatelia, myös vastaavasti mitä premiumeinta köyhäilyä. Tänään suoritin sangen onnistuneen "Pimp My Ärtsoppa!" -projektin. Keitin isossa kissalassa aluksi jokusen porkkanan, liemeen lisäsin asianmukaisen ripauksen merisuolaa sekä lurauksen lihafondia. Siinä vaiheessa kun porkkanat eivät ole enää yhtä kovia kuin esim. Charles Bronson, lisätään esipajstetut jauhelliha (1 rasja) sekä PariKolme pilkottua sipulaa. Seos'iin lisätään sitten purkkihernekeittopurkkejen sisältöjä sopivassa määrin, oman maun mukaan, itse preferoin paksua satsia. Mutta seis: ei tässä vielä kaikki, sillä orkesterista puuttuu vielä alttoviulu, nimittäin curry! Ei ole sattumaa, että säilykepuolella myydään erikseen curry-hernekeittoa: moinen intialaisvivahde nimittäin sopii papusoppaan aivan jumalaisen hyvin, ja lopputuloksessa on ainakin yhtä paljon shivaa kuin kalpeassa Miettis-kaimassa.
Annetaan kiehua tovi, minkä jälkeen syödään asianmukaisella hartaudella. Kuumaa rokkaa puhallellen jäähdytellessä voipi pohtia vaikkapa onnea tai sitä, mitä kaikkea parilla metallipoletilla, jossa on numero 2, oikein saakaan tiukan paikan tullen.
Yllättävän paljon nimittäin.
LISÄYS 26.6.2013: Vaellus köyhäilyn ihmemaassa on kiehtovuudessaan loputoin. Mies voi hylätä purkkihernekeiton, mutta purkkihernekeitto ei hylkää miestä. Tänään allekirjoittanut purkkihernekeittämisen maisteri Frankenstein valmisti variaation, jossa em. curry toki saa olla edelleen läsnä, mutta lisämaku- ja suolaisuuspolitiikan hoitaa vihreä pesto! Koettakaa ihmeessä, mikäli kulinarististista seikkailuhenkeä löytyy hiukankin! Teelusikallinen per lautasellinen on ainakin itsellein' sopivalloinen annos. Toimii ihan simona, homona, kypällä ja täpöllä!
Erinomainen eines, tuo purkkihernekeitto!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti