tiistai 28. helmikuuta 2012

Sananen sarkasmista, satiirista ja ironiasta

En enää vaieta ma voi. Sarkasmi, satiiri ja ironia ovat vakavia asioita, joilla ei saa lutrata, huumorin nexti leveli, johon ei pidä kompastella, tai pelleilyksi menee! Taas on jokin mediumi selitellyt häntä koipien välissä kuvamanipuloitua tisseintuijotteluvideotaan sillä, että sehän nyt oli satiiria. Vastaavia tapauksia lähihistoria tuntee hälyttävän useita. Että etteks te ny satiiria ja ironiaa tajua, aina ne pitää selittää teille. Mutta haloo ja komppaniassa herätys: sarkasmin, satiirin ja ironian pyhä kolminaisuus on joillekin uskontoa lähentelevä elämäntapa, esimerkiksi allekirjoittanutta, notta. Ja minen kestä sitä, että nämä jalot kolme aatetta alistetaan typerän spedeilyn halpahintaisiksi vakioselityksiksi, joilla yritetään pestä käsiä, vaikka on kustu housuun. Sarkasmi, satiiri ja ironia tulee jättää heille, jotka sen hallitsevat. Sarkasmi, satiiri ja ironia, jotka pitää jälkikäteen selittää, ovat vain ja ainoastaan paskaa s / s / i:tä!

Pitäkää näitä kolmea armolahjaa ainutlaatuisina vahvuuksina, älkääkä laimentako niitä yhdentekeviksi reflekseiksi, joita voi läiskiä sinne tänne joka paikkaan kaikkialla aina! Mikäli ei huumorintajunne vaan kertakaikkiansa prosessoidu aivoissa banaaninkuoria ja kermakakkuja syvemmälle, tai jos pelkäätte, että joku suuttuu tahi haastaa oikeuteen, niin pysyttäytykää asia- tai edes juoruteksteissä, ja jättäkää ne oikeat sarkasmit, satiirit ja ironiat kaltaisteni bestwissereiden hommaksi jooko.

MAD ja Pahkasika, minun on teitä todella ikävä. Yst.terv. Janne Kuusinen, mies, joka odottaa joskus kohtaavansa oikein taidokkaasti sarkastisen homon, jotta pääsisi käyttämään sanaa "sarkofagi".