perjantai 18. maaliskuuta 2011

Köyhäilyä I

Köyhäily on upea taiteen / kulttuurin muoto. Siihen luetaan mm. hamstraus, erikoistarjousten kärppämäinen vahtaaminen sekä pitkän juoksun ajattelu.

Rakastan viimeksimainittua niin paljon, että monet varmaan luulevat autistiksi. Neuroosiksikaan en pitkän juoksun ajatteluani suostu tunnustamaan. Mielestäni pitkän juoksun ajattelussa ei ole mitään ongelmallisuutta tai stressaavuutta. Tarvittaessa siihen tottuu, samalla tavalla kuin esim. kuntosalikäynteihin tai lenkkeihin. Kohdallani pitkän juoksun ajattelu on esim. sitä, että ostan joululahjoista suurimman osan alkuvuodesta ja syntymäpäivälahjat tasan silloin kun siltä tuntuu. Mutta silti sydämellä! Pienituloisuudestani huolimatta en alennu marketteihin tekemään viimehetken ostoksia ja kerjäämään kauppahyllyiltä, että voivoi kun olisi jotain ostettavaa pliis, ja sitten käteen jää vain kuppainen mariskooli. Ei!: em. hyllyt ja niiden mielenperäiset lahjaideat saavat luvan ihan itse pompata meikäläisen silmään, kotoa hakemaan. Parhaat ystäväsi ja heidän mieltymyksensä seuraavat sinua alitajunnassa kuitenkin ympäri vuoden. Alitajunnan pitäisi aina hoitaa kaikki lahjaostokset.

Tiedättekö mitä? Säästin tänään 300-400 euroa ostamalla talvitakin. Netistä, Varustelekasta. Tuo mainio pulju vaatettaa näemmä myös meidät sairaalloisen ylipainoiset, minkä johdosta sille tulisi myöntää jonkinasteinen ihmisoikeuspalkinto.

Siinä sivussa ostin myös pari pipoa. Tietenkin.

Olettehan varovaisia vesillä tänäkin juhannuksena. Rauhallista joulua kaikille, ja onnellista uutta vuotta 2012.

3 kommenttia:

  1. Kiva, että on muitakin jo-syntyessään-Mummoja! Onko sinullakin nk. lahjalaatikko? Siis sellainen, mistä sitten tarvittaessa näitä sopivia lahjoja vaan poimitaan ja nätisti paketoidaan.
    Ja huom.: Se on eri paikka, kuin se, missä säilytetään niitä kammoittavia, lahjaksi saatuja, (hätäpäissään ostettuja) esineitä, jotka otetaan esiin ko. henkilön tulessa kyläilemään..

    VastaaPoista
  2. Ikinuoruus on yliarvostettu juttu: ikivanhuudessa on sitä jotain. Pentti Linkola on sitä mieltä, että maailman päättäjien pitäisi kaikkien olla yli 70-vuotiaita, vai kahdeksankymmentäköseperätinytoli. Tavallaan olen samaa mieltä, mutta puolestani nuo vanhat saavat olla minkä ikäisiä tahansa.

    Mikäpä tässä jo-syntyessään-pappuudessa on ollessa. Jugurttipurkkeja ja leipäpusseja en sentään (ainakaan vielä) hamstraa...

    VastaaPoista
  3. Minä kyllä huuhtelen käytetyt pakastepussit ja klistraan astiakaapin oven sisäpuolelle kuivumaan, niin gon Liisa-mummoni aikanaan opetti..!

    VastaaPoista