Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omat kelaukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Omat kelaukset. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. marraskuuta 2015

Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma

Flush 2015 oli kerennyt täyteen ruljanssiinsa. Paikalle oli saatu maailmankolkan parhaat fuckup-erehdykset ja erehtyjät. Sisääntuloporteilla Falckin kuulapäiset poliisikoulureputtajat varmistivat kaikkien näytteilleasettajien käyntikorttien englanninkielisyyden. Elettiin sitä aikaa, jolloin puolet kansasta koodasi, puolet kuntoutui.

Kiinalaiset sijoittajat oli sijoitettu ilmastoituun vitriiniin, jonka kolikkopesään asetetuilla kaksieuroisilla sai ostaa noilta moderneilta terraariosotureilta kansainvälistä hymypalvelua muutamaksi sekunniksi. Toinen toistaan spedempien outovaatioiden joukossa oli mm. talojen rakentamista, ojankaivuuta ja leivän leipomista alihankintateitse Internetin kautta, virtsakäyttöinen faksi sekä eCloudWrist-pilvikello, jonka patterinvaihdot ja päivänumeron lonksauttaminen 30:stä suoraan 1:een hoituvat kätevästi kuukausimaksullisesti dropboxdrivessä. Ko. ajannäyttäjän bluetooth-yhteyspisteen avulla saatiin tarkistettua jälkeenpäin "flushtaakkelia" kuluneen 5 h 28 min, kun ikimuistoinen tapahtumasarja sai alkunsa. Luxemburgilaisen pääomasijoitusyhtiön holding- ja gaymansaarivastaava oli juuri aloittanut puheensa (mikrofoni tietenkin kiersi jatkuvasti), kun auloista alkoi kantautua huomiotaherättävä mekaste ja kolhaus. Pippurisumutteen tuoksun ja tasereiden käristämän ihmislihan bukee alkoi hivuttautua yhä syvemmälle messukeskukseen sisääntuloväyläin pimetessä tummanpuhuvista hahmoista, joita spawnautui minuutti minuutilta lisää nopeasti revenneen stevarimuurin aukoista.

Vaiteliaalla, verkkaisella varmuudella messukäytävät alkoivat täyttyä vailla päämäärää haahuavista iraknoideista, afganistoista ja somalieneista. Kuin yhteisestä sopimuksesta mumina oli maksiminsa: ainuttakaan sanaa ei puhuttu, eikä yhteistä kieltä olisi ollutkaan. Oli vain hetki hetkeltä hätääntyvämmän pulinan, nasaalien stadi-puhetaajuuksien ja enenevien voimasanain crescendo, älypuhelinten ykkösten ja kakkosten paniikinomainen hiple sekä periksiantanein, tyhjin mustin silmin ei-minnekään pälyilevien tupaantulijain likaisten kirpparikummelitakkien taukoamaton kahina. Jotkut yrittivät hätistää kuokkijoita pois viskovin käsiliikkein, väkivallatta, vaikutuksetta. Jokaisesta konkista ryöppysi pysäyttämätön, horisontinlaajuinen muhamettilaislauma, jonka kokonaiskuvaa ei ensiluokkaisinkaan turvakamera pystynyt tallentamaan. Nahina kasvoi verraten lyhyessä ajassa tungokseksi, joka puolestaan kerrostumiseksi. Vertikaalin oli annettava periksi horisontaalille, minkä tuloksena koko messukeskushallin lattiataso lainehti alta aikayksikön (vartti) harmahtavana ihmismerenä pätkiä alkaneiden loisteputkivalojen levottomuutta herättävässä strobossa. Sen ripsahtelu loi lopunaikojen tunnelmaa. Valkoiset kauluspaidat vilahtelivat vielä hetken epäpyhän ihmistippaleivän alkaessa matoutua kunnolla. Insinöörit, markkinointijohtajat ja paneeleiden kiintiötytöt jäivät armotta alimmiksi alien alle, altavastaaj(attar)iksi ahmedein! Fläppi- ja valkotaulut, monitorit, laserosoittimet ja powerpointillismi antoivat periksi, hautautuen väistämättä komuntuoksuisten taakkamessuilletulijoiden sekä kauhustakalvenneiden kantaväestöläisten säilykesikanautamaisen tiiviiseen ihmissuovaan, josta kaikenlainen symbioosi oli sangen kaukana. Toimittajat koettivat dokumentoida poikkeustilaa viimeiseen saakka, vain hautautuakseen kameroineen, padeineen, podeineen ja phoneineen eksoottisten torsojen ja raajojen välimereen. Kiinalaiset löivät ja potkivat raivopäisinä vitriiniinsä tunkeutuvia sen minkä pystyivät, edellämainittua aavistuksen verisemmin lopputuloksin. Keltaiset, mustat, ruskeat, possunväriset, miehet, naiset, lapset, vanhisolaiset yms., kutka? limittäytyivät ja overlappautuivat suureksi, tutajavaksi möykyksi, jonka alarakenteista saattoi erottaa toimitusjohtajien, markkinointipäälliköiden ja digipaperiliitinten keksijöiden vaimean rääkynän. Toisissaan uiva ja kyljitsensä solahteleva ensi- ja kolmosmaailmalaisten massa formuuntui väkisinkin omaksi, toiseksi ulottuvuudekseen, jossa totutut raamatut, koraanit, kantit ja nietzschet saivat tehdä tilaa ähinälle, hielle, nivelten toinen toistaan luonnottomammille asennoille sekä kreikkalais-roomalais -sävytteiselle taistelulle jo moneen kertaan uloshengitetystä ja -pierrystä ilmasta.

Poliisi ei päässyt paikalle aivan niin nopsaan kuin mitä olisi voinut luulla, koska tällaiselle aivan uudenkaltaiselle hälytystehtävälle täytyi ensin luoda oma koodi. Koko messuareena oli jo lähes kattoonsa saakka täynnä röykkiöitynyttä homolihaa virkavallan saavuttua, eikä tulijatulvaa pystytty natoamaan senhetkisillä resursseilla edes vapaaehtoisjoukkoitse. Sisätiloihin uskaltautuneen keski-ikäisemmän konstaapelin mukaan jo narikka-alueen löyhkä sijoittui jonnekin metsästetyn hirven suolia syöneen ajokoiran pierun ja sähkölätkään kuolleen kärpäsen välimaastoon. Pihalla velloi myös vihmeähköä poliisienvälistä debaattia siitä, missä määrin tapahtumapaikassa oli ainesta onnettomuus- ja/tai rikospaikaksi. Myöhemmin sentään /ussuomalainen puhallustyö- ja keinoelinministeri otti asiaan kantaa: "Olin oikeassa."

Mahdollisten kuolonuhrien määrä on yhä hysteeri, koska tilanteesta on tullut status quo. Siellä se yhä hytisee perverssisti lilluen: paitsi jellymäinen muisto kaikkein aikain teknologia- ja kasvuyritystapahtumasta, myös nähtävyydeksi valjastettu monumentintapainen muistutus jostain (TBA). Pääsylippuja siihen myy Helsinki Nextnokia Marketing Oy Lippupiste.fi:n kautta. HNM:n nimettömänä pysyttelevän tuotepäällikön mukaan Startup Conference Peoplehuddle(R) on erinomaisesti myyvä tuote.

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Pentin juhannus


PENTTI

Kauppain sunnuntaiaukiolon avittamana Pentti saattoi aloittaa juhannusvalmistelunsa jo maanantaina.
  Sähkösavustimen Pentti osti hiukan sydän verta pierren, mutta loheen eskaloitumisen mahdollisuus oli kuitenkin olemassa, etenkin, jos Raija alkaisi mussuttaa makkarista kasslereista ja nitriiteistä. Ja voisihan savustinta käyttää myös jäljempänä, kun hushålliin importoituu lähimuikkua, -kuhaa ja sen sellaista.
  Kaikessa vempuliudessaan suht kertaluontoinen pallogrilli, jonka emaloidun metalliseoksen resepti lie sotilassalaisuus, oli käytännössä must estetiikka- ja traditioperustein. Onneksi Luciferin seitsentoistatuumaisen sai alle kahdella kympillä, ja erillisellä kaksikerroksisella grillsterillä pimpattuna halpagrilli olisi kelpogrilli. Alle vielä alusmatto, ja a vot.
  Silti grillaustoiminta tapahtuisi uudella hybridigrillillä. Tai sitten puuvaunukaasugrillillä, mikäli edellämainittu ei vastaisikaan tarpeita. Toni ottaisi joka tapauksessa toisen Puistolaan. Pakkohan se peruskaasugrilli + sivukeitinkin oli ostaa, ja varan varalle vielä kompakti retkikaasugrilli, joka varmaan riittäisi Tanjalle ja Pekalle. Oheen Pentti osti vielä pari matalapainesäädinsarjaa – hyvä niitä on olla! Pakollisiksi tykötarpeiksi mukaan tarttuivat grillihiilet, savustushakkeet, sytytysnesteet, Neste-kaasut sekä teräs- ja komposiittipullojen täytöt, kymmenen kilon paikkeilla per pala.
  Pentti oli tehnyt oikean valinnan lainatessaan Nikkasen Hiacea. Kukaties ensi vuonna olisi taas maltillisempi peräkärryjuhannus.
  Grilluukavalkadin muijatilpehöörin Pentti hankki Pirjon ostoslistan mukaisesti. Savustushanskat, esiliina, silava, aterinsetti, erilliset grilliaterimet, biohajoavat grillilautaset. Parista ostoslistan kohdasta Pentti ei saanut ensi alkuun selvää, mutta onneksi kolmenkymmenen vuoden avioliitto oli tehnyt Pentistäkin arjen virheenkorjaavan vaimonharakanvarvasgrafologin. Pentti oli tulkinnut siippansa hieroglyfit oikein, ja niinpä pakunnurkkaan löysivät tiensä sisäkäyttöön hyväksytty kaasukeitin ja nykyaikainen nestekaasukäyttöinen 4-liekkinen lattialiesi.
  Jättikrysanteemit ovat onneksi sijoitus pitkälle syksyyn, joten niiden hankinta ei liiemmin päässyt Penttiä harmittamaan, olletikin, kun siinä sivussa saattoi hankkia myös tarvittavat laventelit, omenapuut, koriste- ja marjapensakset. Koristerehupolitiikka oli hyvä hoitaa muun ohessa, sillä uutena klubilaisena Pentti sai ostoksistaan vielä 10 prosentin alennuksen ja ilmaisen muovikassin.
  Kryssisten lomaan koristepatsahat. Tämänvuotinen aiheiden plethora oli sangen yllätyksetön. Pyllistävä tonttu, perustonttu, kitschiä pseudokreikka-afroditea ja leijonaa, luonnollisesti onttoja. Kalastava orava ja naurava possu piiloon, niin voisi tarvittaessa järjestää Korhosen kakarille jännittävän etsintäleikin, heillä kun alkaisi ennemmin tai myöhemmin frustroitunut nillitysvaihe, ja eikös se Veetikin suunnista. Mutta houkuttimena toimisi mitä kätevimmin kolme pussillista Ässä pelix -karkkia. 1050 tuhannesosakiloa kolmella eurolla ei ole paha diili edes ”karamelleina” myydyistä kuminpaloista, joiden älmiminen todistettavasti loksauttaa sijoiltaan ympäri Eurooppaa joka vuosi tuhansia leukaluita.
  Illalla Pentti teki vielä kymmenen kilometrin lenkin ja tappoi tiun verran hirvikärpäsiä.

Tiistaina oli aika asentaa hyttysansat etu- ja takapihalle (Patriot) ja uudenkarheaan Hildegard-puutarhapaviljonkiin (premiumimpi Independence), niin ehtisi testata. Suunnitelma B:ksi oli täytynyt toki hommata perinteiset hyttyssuihkeet ja -savut, mikäli toiminnan painopiste siirtyisi astetta skutsimpaan. Metsänreunan hieskoivut olivat olleet ainainen riippakivi jo kauan: ehkäpä Pentti moottorisahaisi niistä pari-kolme pois ensi juhannuksena, mikäli tarjoukseen tulee sopiva työväline. Ja insijäin käydessä totaalisietämättömiksi, olisi autotallin varastossa varalla vielä valkoraidallinen hyttyspaviljonki.
  Viiden vaiheilla alkoi sataa, ja pihapiiri muhjuuntua. Se oli hyvä muistutus, testikin. Syytä ei laisinkaan olisi huoleen märjän mittumaarin tullen: vieraille olisi tarjota mukavia ja kevyitä EVA-materiaalista valmistettuja sandaaleja ja kalosseja.
  Toissapäiväisellä kauppamatkalla jossain beesien kalossien paikkeilla Pentin tili hulvahti miinukselle, mutta se on toinen tarina.
  Pihankin ehti parturoida. Polttomoottoritrimmeri, bioruohonleikkuri ja raivaussaha olivat maksaneet maltaita, mutta onneksi Pentti oli kaljamiehiä.
  Illalla Pentti ehti vielä ajaa parikymmentä kilometriä mönkijällä, kunhan oli ensin täyttänyt Kiansa pissapoikapissasäiliön uudella kesälasinpesunesteellä iloisesti ”Aa, kesän lasi mä oon”-hittiä hyräillen. Myyjä oli antanut nestekanisterin sunnuntaina kaupan päälle verraten hangonkeksinä, ehkä jopa Naantalin aurinkona.

Keskiviikkona oli ohjelmassa huvimajan teko keväällä puretun navetanseinän puista. Pienoispyörösaha, kunnon työpöytä, akkukonesetti, tarkastuskamera, vapaa-ajanakut äkillisen EMP:n varalta. Viime juhannuksen alla ostetut halvat P.R.C.:ssä valmistetut laitteet olivat saaneet luvan päätyä sekajäteastiaan, tämä juhannus toteutettaisiin uusilla halvoilla kiinalaisilla laitteilla. Kiinnitykset pinnoitetuilla terassiruuveilla eikä millään saakelin nauloilla. Sahapukki valmiiksi, ja huvimajapaikan kohdalla sijaitseva siirtolohkare ensin soraksi kivenhalkaisukiilalla.
  Huvimajan valmistuttua iltapäivä oli vielä nuori. Yläruumis paljaaksi, sallikaa paarmojen tulla minun tyköni. Kolmen minuutin istumisen ja Pirjon tuoman viileän Kukko Lagerin jälkeen Pentti kyllästyi lomailuun ja vielä maalasi matalan majansa kotimaisella valkoisella aitamaalilla. Kaksi maalikerrosta, ja vielä antrasiitti puuöljy päälle. Kuuteen mennessä valmista. Pirjo yritti tarjota apua, mutta parempi, että pysyi sivussa, niin ei tarvitse olla öljyämässä yhä uutisten aikaan.
  Sitten ehti vielä tehdä sisätilan entraukset, sateenkin varalta. Joka huoneeseen iskemätön pöytä- tai lattiatuuletin, olkkariin ja vierashuoneeseen tuuletinvalaisimet. Eteiseen ja kuistille terassimattoa. Alun perin ei ollut pitänyt, mutta siinähän se nyt, samassa.
  Illalla Pentti katsoi Salatut elämät -uusinnan, minkä jälkeen grillasi viimevuotisella grillillä karrelle puoli tusinaa kapsaisiiniliejussa uitettuja marinetteja ja kahvakuulaili kolme varttia.

Torstai oli hieman pitempi valmisteluloppukiripäivä. Työppöset nimittäin ilmoittivat olevansa tulossa, joten koko autotalliin hamstrattu hätävaralastenkama tulisi tarpeeseen. Neljän metrin jättitrampoliini oli tietenkin itsestäänselvyys, ja aamukuuteen mennessä pystytettynä. Pikkuisen vapisi, joten yhden jalan alle kymmenen sentin kolikko, så ska det stadigare! Muu oli melkolailla kosmetiikkaa. Frisbeegolfkiekot etupihalle ajeltumaan härnäkkeiksi, näköpiiriin myös tikkataulu, tikat, sähkövespa, kroketti ja mökkipeli, jota ei saa kutsua mölkyksi, koska puupulikoiden päihin polttomerkityt numerot on julistettu Unescon maailmanperintökohteeksi. Likoille Lalaloopsy-nuket ja hipster-koiralaukut, ehkä ne muksut sitten tietää, pata-altaat alaniitylle, toiseen AquaSplit-leluvene. Käsien ulottuville sukulakuja, minttulakuja, bisbislakuja, Lion-suklaapatukoita ja lämmintä Coca-Colaa, Hannun Lapin Kullat veisivät kylmäjuomatilat. Lauantaibrunssia siinä samalla, siis. Perheallas kauemmas, pienemmässä 152x30 cm:n kokoisessa vauva-altaassa voisi viruttaa mutaantuneet jalat. Satelliittikuvassa piha näyttäisi ehkä rumpusetiltä, mutta ainakin uudelta, ja toivottavasti Kumuilta.
  Iltapäivän Pentti pyhitti kellukevammaiselle laiturilleen. Kumivenesettien testaus ja uusien kalastusvälineiden inventaario. Rasialaukut, kalastusreput, kahluuhousut, aurinkolasit, matopurkit. Avokelasetit ja haspelicombot, ihan senkin varalta, ettei Hannu muista. Ja jigit, jigit jigit, eihän muuten kala kelattavaksi kapsahda eikä irkku ilakoi! Puoli kiloa norminiljakkeita, Kaira Specialia ja Räsäsiä puoli tusinaa kumpaisiakin. Ei olisi ainakaan varusteista kiinni, eikä tarvitse Pajusen nyt aukoa päätään kuten silloin 1997-vuoden juhannuksena, Pentti ei unohda.
  Ja jos venyisikin kalastus pitkäkaavaiseksi, niin ei vanhoja kusisia makuupussejakaan ilkeäisi vieraille tarjota. Niitä oli Pentin pakko ostaa kolme. Onneksi olivat edullisia ja laadukkaita. Kylkiin Pentti kirjoitti permanenttitushilla Tupu, Hupu ja Lupu.
  Tietenkin sen varalta, että Hannu tai Pajunen tai Tähtinen peruisi osallistumisensa, oli hyvä varata föliin kahden henkilön polyesteriteltta. Lasikuitukaaret loisivat juhannukseen oranssinpuhuvaa Sikstuksen kappeli -tunnelmaa.
  Eukot vissiin tekisivät omalla tahollaan marjastusmarjareissun ja retkeilyretken lauantaiaamupäivällä. Entiset partiolaiset, jaksavatkin. No, kylmälaukku ja retkijakkarat saisivat olla ikäänkuin hyvitys unohtuneesta hääpäivästä (eilen).
  Ehtoopäivällä Pentti havahtui siihen, että Korhosenperkeleethän tuovat elukat mukana! Hänen oli siis tehtävä toinen kauppareissu! Matkoilla Pentiltä pääsi ärräpää ja alatyylinen naisgenitaali jos toinenkin, koska helvetti oli jäätynyt justiisa, moista kontrollin menetystä ei koskaan ollut sattunut! Onneksi tarvittavat tavarat löytyivät yhä hyllyiltä: koiratarhat (-20%!), sääriluut ja välipalakevytrullat, säilykeateriat, koiran pelastusliivit, kissan kiipeilypuu. Parkkipaikalla Pentti vielä kertasi, että onko nyt varmasti kaikki, oli. Varmistussoitto Pirjolle, kolmen vuoden takainen gerbiilien juoksupyörä oli yhä tallella, Jumalamme Jehovan kiitos. Paluumatkalla Pentti poltti tupakan autossa.
  Seitsemän paikkeilla ehti vielä siivota pahimmat ransut nurkista. Kaikenmoinen ylimääräinen ryönä pois näkyvistä uusiin säilytyslaatikoihin – niitä ei tunnu koskaan olevan tarpeeksi, nytkin seitsemän upouutta ja ehjää, muovi on ihmistä varten. Pirjo otti vastuulleen rikkasetin, Tanja pitkävartisen puisen lattiaharjan + metallirikan. Kukaan ei veistellyt rikkarokkarikkiviisautta, vaikka oli torstai ja hernaripäivä.
  Pentti otti muodollisesti osaa siivoukseen sporttisemman näköisellä spraymopilla. Se oli vain pompannut hyllystä silmään, ja se oli ollut pakko saada, nyt. Neliosaisella ikkunanpesusetillä uksien peseäminen sujui kuin proge, minkä jälkeen vaihdettiin vielä wc:n hammastahnat, -harjat, shampoot ja hoitoaineet. Pirjo oli soittanut niistä sunnuntaina, että muistathan varmasti, juuri kun Pentti oli ostamassa jiiriä.
  Toimintatorstaihin tärväytyi tonnikaksisataa. Mutta onneksi illalla Pentti pääsi mamman reppariin.

Juhannusaattona Pentti suoritti vielä viime vilkaisut ja varmistukset. Alkometri, vanha paristo saisi siihen kelvata, käyttämätön puhallusputki maistui rikiltä. Halpa 10,1-tuumainen tabletti oli helppo ottaa käyttöön, ja se mahtui kansioonsakin sangen sutjasti. Jussisin on tabletintarvis alati läsnä. Vielä vilkaisu muonakaappeihin. Cashew-pähkinät, Oreo-suklaatäytekeksit, Taffelin Megapussyt, Fe-ravintolisä, pari pakettia Kulta Katriinan Premiumia. Penttiin hulmahti lämmin, mekassakäynyt olo.
  Korhoset toisivat makkarat ja italiansalaattia.
  Ensimmäiset vieraat tulivat klo 13.44. Vielä puoli kahden pintaan Pentti tarkisti kauppakuittiensa summien oikeellisuutta.
  Yhteensä 7482,82€, -10%, loppusumma 6734,54€. Kummankin kuitin alareunassa luki ”Teitä palveli Jussi”. Pentti hymähti asialle.
  Nyt sopii vieraiden tulla, ajatteli Pentti sulloessaan merkillepantavaa määrää sellofaania ilmaiseen muovikassiinsa. Hetikohta alkoi horisontista kuulua maasturin hyrinä. Trampoliinin reunalla roikuskeli käpytikka.

torstai 26. kesäkuuta 2014

Milky War

MAITOSOTA

Valion ja Arlan välisen maitosodan arvet eivät tule arpeutumaan pitkään aikaan, siihen vaaditaan monta sukupolvea. Miten tällainen oli mahdollista, nykymaailmassa? YK:kin vain katsoi vierestä! Kukaan ei taaskaan "voittanut": jäi vain katkeruus, 70 miljoonan €uron sotakorvaukset ja järjetön määrä maitosotaveteraaneja. Vielä eilen aamulla he olivat valiojoukkoa ja sotilaspastöreita, mutta iltaan mennessä jo tonkanruokaa. Puhumattakaan sitten siviiliuhreista: lukuisista onnettomiksi umpeutuneista lehmäparoista.

Eivätkä sopimuksetkaan merkinneet loppujen lopuksi yhtään mitään. Eskaloituessa diilit diskataan. Koskaan ei saada tietää, kumpi osapuoli niitä kemiallisia aseita käytti. Kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa. Maitosodan ensimmäinen uhri on aina hygienia.

Pahinta on, että odotettavissa on se sama häpeällinen jälkilöyly kuin USA:ssa Vietnamin ja II ruokasodan päätyttyä: maitosodankin veteraaneja tullaan kohtelemaan kuin hapanta kurria. Ei auta fatta, ei fettfri; ei jobbii, ei joppii. Vain intoleranssia ignoraatiota saavat. Kun he tuolla kadunkulmilla sitten kerjäelevät niitä senttejä, niin vaikkei sinulla niitä ole, juuri sinun velvollisuutesi on ainakin pysähtyä, antaa hetki aikaasi ja kuunnella, mitä heillä on sanottavanaan. Hyvällä tuurilla opimme, vihdoin ja viimein, edes jotain. Ettei tällainen mölkkypäinen, painajaismaisimmatkin visiomme ylittävä valkoiset vastaan valkoiset -konflikti koskaan enää toistuisi.

En uskalla edes ajatella, missä jamassa olisimme edelleen, jos Arla olisi ehtinyt saada V2-muovikorkkiprojektinsa valmiiksi.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Omat kelaukset IV

* Partureiden olisi jo aika vaihtaa vanhentunut ammattikuntansa nimi tukkuriksi.

* Tiesittekö, että ilta-Keno -arvontojen taustamusiikki ei tule nauhalta, vaan ko. kappaleen soittaa joka päivä meille livenä Steve Lukather? Hänen soittamansa kappale on otettu käyttöön 29.11.2001, heti George Harrisonin kuoleman varmistuttua.

* Haluaisin toteuttaa Tuntematon sotilas -version, jossa kaikki uniformut olisivat kireää PVC:tä.

* Kuten myös kirjoittaa kirjan, joka alkaisi lauseella "Vaimoni vihasi punaista lihaa, minä en", sekä loppuisi repliikkiin "Vittuun huorat ja whippetit: täältä tullaan!"

* Millaista on kaupunkilaismaksapasteija, ja miksi se olisi huonompaa kuin maalaismaksapasteija? Tuleeko normaalista maksapasteijasta maalaismaksapasteijaa lisäämällä siihen niitä kökkäreitä? Miten urbaania on normaali maksapasteija?

* Tottahan toki sairaalan laboratoriossa hoitaja, joka ei löydä suonta, harmittaa. Muttei niin paljon kuin raja-aseman takahuoneessa tullimies, joka ei löydä suolta.

* Onko tässä maassa ketään, joka olisi törmännyt sanaan "zabaglione" muulloin kuin joulun aikaan konvehtikontekstissa?

* Kun on pienikin mahdollisuus siihen, että tulevan presidentin puolison nimi on Nexar, aion käyttää sen.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Omat kelaukset III

* Kieleemme kuuluvat sanaparit ”Kiitos etukäteen” ja ”Kiitos jälkikäteen”. Ennen oli käytössä myös ”Kiitos keski­käteen”, mutta se jäi jostain syystä arkikäytöstä pois.

* Koettakaapa toistaa sata kertaa peräkkäin tasaisessa trioli-rytmissä sanaa ”romani”. Ette varmana pysty!

* Muistatteko kun Tyyneltämereltä löytyi se jättimäinen muovi­jäte­lautta? Tiesittekö, että sen vieressä lillui aavis­tuk­sen pienempi lautta, joka koostui Fazerin Parhaiden Tokyo-karamelleista?

* Antaakohan venäläisen Pervomaiskojen pormestari ansi­oituneille asukkaille, vieraille ja hyväntekijöille kaupungin avaimen sijaan kaupungin käsiraudat?

* Pitäisi perustaa käytettyjen autojen liike ihan vain sen vuoksi, että voisi panna kaikkien autojen hinnaksi 888,85€. Ja jokainen kaikkien eri seteleiden + kolikoiden muodostamalla tasa­rahalla maksava käteisasiakas saisi kau­pan päälle wc-harjan.

* 30-luvun Saksassa toimi myös kilpaileva, maltillisempi natsipuolue, jonka jäsenet jättivät lukemiaan kirjoja pöy­dälle auki alassuin. Joskus he myös panivat kahvi- tai tee­kupin kirjan kannen päälle niin, että siihen iskostui ren­kaan muotoinen tahra.

* Luulin 14-vuotiaaksi saakka lääkefirma Orionin olevan sperma­pankki. Hei, katsokaa nyt sen logoa!

* Moni ei tiedä, että viivoittimen on keksinyt kokaiini­riippuvainen itävaltalaismatemaatikko Joachim Hölzl (1871-1901).

* Profiili on ihminen, joka haluaa harrastaa seksiä ainoas­taan ammattilaisten kanssa. Käytännössä siis huorissa­kävijä.

* Alkusyksyn yllättävää, lämmintä jaksoa kutsutaan intiaani­kesäksi. Miksi kolean kauden iskiessä heinä­kuulle ei puhuta John Wayne -syksystä?

* Mies! Mikäli olohuoneen sohvalla kiveksiänne tunnus­tel­lessanne vaikuttaa siltä, että niitä olisikin vain yksi, ei ole onneksi syytä paniikkiin: asiainlaita korjaantuu nie­lai­se­mal­la muutaman kerran.

* Jos nakkikioskille halajavat muodostaisivat jonon ase­mes­ta korkean ihmistornin istumalla toistensa olkapäille, syntyisiköhän tappeluita, ja jos, mistä?

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Omat kelaukset II

* Jos on olemassa jalkapalloilija nimeltä Samuel Eto'o, onko jossain muualla jalkapalloilija, jonka nimi on Samuel Ällö'ö?

* Jos vastaus olisi "Rajumyrskyn keskeyttämä Paavi", mikä olisi sen kompakysymys?

* Onko teille koskaan tullut esimerkiksi sunnuntaipäivänä semmoinen fiilis, että ei hemmetti, ihan kuin olisi sunnuntai?

* Olenko ainoa, joka haluaisi markkinoille tribaalikuvioitua wc-paperia?

* Miksei kuulantyönnön englanninkielinen nimi ole "Marble put"?

* Kaikki on aina "paskanruskeaa". Käyttääkö kukaan koskaan missään värimääritelmää "suklaanruskea"? Edes uskovaiset?

* On kaksi svenglististä tapaa ylitse muiden kiittää ruotsalaista: "Tack you!" sekä "Tack ska du ha, fuck ska du ha!" 

tiistai 9. elokuuta 2011

Omat kelaukset I

* Onko norjalaisten äskettäin löytämä öljyesiintymä vain italialaismiesten käyttämien kampojen salainen loppusijoituspaikka?

* Onko maassa, jonka suurimman sanomalehden nettisivusto tukkii hiukankin vanhemman selaimen, vakavasti otettava "tietoyhteiskunta"?

* Milläköhän elämänalueella vaikuttaa David Hoff, perusversio David "Saksanpähkinä" Hasselhoffista? Entäpä David Cashewhoff?

* Pipiin puhaltaminen lievittää kipua ja edesauttaa paranemista. Viime viikolla itävaltalaiset tiedemiehet tulivat siihen tulokseen, että jos ruumiseen puhaltaa yhtäjaksoisesti 143 vuoden ajan, se herää henkiin. Koe suoritettiin auton alle jääneellä oravanraadolla, jota kohden pumpattiin paljeilmaa 27 vuotta, kunnes laboratorio jouduttiin tuulettamaan.

* Ravattulalainen Markku Jokinen kärsii syndroomasta, jossa hänen virtsaputkensa aukeaa tahattomasti ejakulaation aikana. Jokisella on neljä lasta. Onko kaksi heistä kusipäitä?

* Närpiöläinen Jesper Bergqvist taas nauttii syndroomasta, jossa hänen virtsaputkensa aukeaa tahattomasti ejakulaation aikana.

* Mikä on Harri Holkerin kuoleman suremisen karenssiaika? Milloin hänestä saa taas kirjoittaa kriittisesti?

* Onko asuntomurtoa yrittänyt baltti biojätettä, vai kuuluuko energiajakeeseen?

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

20110720

* Haluaisin tehdä tai nähdä sellaisen sketsin, jossa noin kaksivuotias poika kykkii hiekkalaatikolla hiekkakakkuja tehden. Paikalle tulee toinen samanikäinen poika, joka kysyy: "Onks sul rakennuslupa?" Kieltävän vastauksen saatuaan hän potkii sanaakaan sanomatta hiekkakakut maan tasalle.

* Jos Kreikan velat voisi kuitata feta-juustolla, niin kuinkakohan iso pallo fetaa siitä tulisi? Varmaan ainakin planeetan kokoinen. Onkohan David Brabenin "Elite" klassikkopelin jossain galaksissa planeetta nimeltä "Feta"? Kun Feta-planeetalla pohditaan jonkin maan velkajärjestelyjä, maalaileeko joku fantasiaa rahasta tehdystä planeetasta?

Jos ei, voisimme lähettää muutaman meikäläisen sinne kapitalisti-vaihtoon. Rahaplaneetasta unelmoivia on täällä nimittäin ihan vitsaukseksi asti.


* No huh. Millaista on lestadiolaisporno? Onko joku nähnyt? Se on varmaan ihan hirvittävän turskeaa, itsensäpaljastuskirjamaista hårdcorea! "Manaaja":n krusifiksikohtaus on varmaan ihan hanhiemon iloinen lipas verrattuna lestadiolaispornoon! Ilmankos suviseurat ovat niin hämäräperäistä hyssyttelyä, josta ei medialle juuri pukahdeta. Eikä lie ihme, että taannoisten lestadiolais-oikeudenkäyntien pöytäkirjat on salattu muutamaksi vuodeksi... Lesta, lestar, löst, lustit!

* Keskiviikko 20.7.2011 tullaan muistamaan päivänä, jolloin Helsingistä löytyi sekä epäilyttäviä pehmoleluja että epäilyttäviä nakkeja. Sherlock Holmesillekin menisi kyllä sormi suuhun, jos yhä eläisi. "Sherlock Holmes ja nakkien ja nukkien arvoitus".

tiistai 3. toukokuuta 2011

36





2.5.2011, Two-Five Eleven, The Revenge is ours! Päivän pääuutinen vaati, että meidän kaikkien pitää nyt iloita tappamisesta. Poikkipuolista sanaa asiasta en ole edelleenkään nähnyt missään mediumissa. "Jos et iloitse, olet meitä vastaan". Onneksi iltapäivällä näkemäni keltasirkku kompensoi etovan pettymystilan ihmisiä kohtaan. Päivänokosten uneen tunkeutui syaaniturkkinen Aira Samulin, jonka kasvot olivat täynnä horriibeleja Hot Rod -lävistyksiä.

Päivän mukava yllätysuutinen oli se, että Hohto II:n
kuvaukset on viimein saatu alkuun.

Illalla kylään. Ystäväni oli ostanut oranssin Feinin. Ennen illan jääkiekko-ottelua katsoimme puuntyöstö-dvd:tä, eli em. monitoimityökalun käyttöohjetta. Kummipojalla on edelleen käytössä loistava, sinisenvihreänraidallinen potkuhöusu, joka tuo mieleen Gigantin myyjän. Tv:ssä lätkäkommentaattorien perseitten alla oli ihanat punaiset tuolit, joita luulin ensin Martelan Axia 2:iksi, mutteivät ne olleet. Yhdellä kommentaattoreista oli liittymäkauppiastukka, ja Tapio Suomisen nenä näytti välillä pinokkiomaisen pitkältä, kiitos pään takana sijainneen teletappimikrofonin. Paluumatkalla kotiin lallattelin Jarren Oxygenen A-osaa omin lyriikoin: "Kakkakikkare. Kakkakikkare. Kakkakikkare. Kakkakikka, kakkakikka". Kaksi viimeistä sanaa tosiaan pätkäistyvät lopuistansa, mikäli kunnioitamme melodiaa. "Synn Fein" voisi olla underground-henkinen teknokekko-posse, jonka jäsenet generoivat irkkumusaa syntetisaattoreiden avituksella.

Eli ihan normaali syntymäpäivä. Juhlin, matkoilla. 24/7, loppuun asti. Em. "juhlin" on preesens.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Sukupolvilokerointia

Tuore "How cool brands stay hot" -kirja (jota tokkopa koskaan tulen lukemaan) määrittää sukupolvet näin:

Hiljainen sukupolvi (s. 1928-1945): Toisen maailmansodan ja 1930-luvun laman lapset. Moraalia, ahkeruutta ja rehellisyyttä korostavat.

Suuret ikäluokat (s. 1946-1964): Sotien jälkeisen hyvinvoinnin ja talouskasvun kasvatit. Vapaudesta ja vapaa-ajasta nauttijat.

X-sukupolvi (s. 1965-1979): Itsenäisyyttä arvostavat ja pessimismiin taipuvaiset. Teknologiasta nauttivat ja paljon työtä tekevät.

Y-sukupolvi (s. 1980-1996): Populaarikulttuurin individualistiset ahnehtijat. Sosiaalisen median fanittajat. Suvaitsevat, älykkäät ja kriittiset kyynikot.

Z-sukupolvi (s. 1997-)

Perhana, tässähän alkavat loppua konsonantit kesken sukupolvia lokeroitaessa! Em. kirjan tekijät eivät todennäköisesti lähde visioimaan, miten homma jatkuu. Joka tapauksessa molemmat vaihtoehdot ovat huonohkoja.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa syntyy Å-sukupolvi. Pakkoruotsin fanaattiset, akvaviittipöhnäiset kannattajat, kalaasi-bilettäjät. Hapansilakan ja Bellmanin fanittajat. Jehovain- ja mormoneinkaltainen, sisäänlämpiävä RKP-jugend -rapujuhlijasukupolvi. Rikkaat, väkisinhymyilevät ja -nauravat kauppakamarimuusikot. Bengt- ja Linnea-nimiset purjehtijat, joilla on vaaleat hiukset ja valkoiset housut. Ensimmäinen kokonainen ikäpolvi, joka haluaa heitä palveltavan ruotsiksi.

Tai sitten on vain ajateltu aakkosten loppuvan z:ään ja däts it. "How cool brands stay hot" -kirjan tekijöiden ikää en tiedä, mutta he kuulunevat johonkin suht kyynis-pessimistis-realistiseen sukupolveen. Zis is the end.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Vesi vanhin maustehista

STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen kertoo uutisissa, ettei meriveden käyttö Fukushiman viallisten reaktoreiden jäähdyttämiseen ole pitkäaikainen ratkaisu. Merivesi tuo uusia ongelmia reaktoreihin. Pahimmassa tapauksessa reaktoreihin kehittyy väkevä suolaliuos ja suola alkaa kiteytyä. Silloin reaktoria ei enää saada jäähdytettyä millään. Laaksosen mukaan ongelma vältetään vain makean veden saamisella reaktoreihin

Mutta eikös silloin reaktoreihin kehity väkevä sokeriliuos ja sokeri ala kiteytyä?!?

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

020211

Jaa-a!: kun on nyt sitten 2. helmikuuta 2011, eli ikäänkuin 2.2.11, niin onkohan moni mennyt naimisiin tänään klo 11.22 ihan vaan saadakseen sitten tutuille päteä notta meillä on palindrominaimisiinmenoaika, eikös me ollakin hauskoja. Ja monikohan menee naimisiin illalla, klo 22.11? Suurikohan osakohan heistä pyrkii siihen, että yhteinen lapsi syntyisi 11.11.11. klo 11.11.?

Jeesuksella, meidän Vapahtajallamme, oli varmaan helppoa byrokraattien kanssa, kun tarvitsi kirjoittaa kaikkiin kaavakkeisiin syntymäajaksi vain 0.0.0. Siihen aikaan ei onneksi tarvinnut vielä lutrata henkilötunnuksen loppuosan kanssa. Sehän keksittiin vasta Neuvostoliitossa yli 1900 vuotta myöhemmin. Hiukan siinä iltaseitsemän jälkeen.

tiistai 1. helmikuuta 2011

Evakuointikone

Egyptiin on kuulemma lennätetty evakuointikone.

Beam Us to Finland, Scotty! Suomi on selvästi muita maita edellä soneraporttiteknologiassakin (ent. teleportti-). Eilen Helsinki-Vantaan lentoasemalla käydessäni ihmettelinkin, että mikä hemmetin suihkukoppi siellä yhdessä nurkassa oli, ympärillä sankka posse lehdistöä ja juntistoa. Kyseessähän oli evakuointikoneen vastaanotinpiste, josta alle sekunnissa Kairosta porttautuneet suomalaiset voivatkin sitten jatkaa turvallisesti koteihinsa taksilla, bussilla tahi omalla autolla.

Mikäli lähiaikoina näet katukuvassa horriibeleja, deformoituneita, mongertavia mutantteja, he ovat joko evakuoituja Egyptin-turisteja, joiden kanssa evakuointikoneeseen on ujahtanut salamatkustajaksi kärpänen, tai sitten olet parhaillaan Somerolla.

Mutta hetkinen! Minkä takia evakuointikoneen saamiseksi Egyptiin ei käytetty toista evakuointikonetta? Helpompaa, ja ympäristöystävällisempääkin olisi ollut.

lauantai 22. tammikuuta 2011

Keskustan jäsenmäärä

Tuoreen uutisen mukaan Keskustapuolue ilmoittaa selvittäneensä sillä olevan noin 163 000 jäsentä.

Hemmetti, sehän on noin miljoona vanhaa jäsentä!

perjantai 21. tammikuuta 2011

Ampumahiihto

Tänään tuli tv:stä naisten ampumahiihtoa.

Jerry Seinfeldin herkullisimpia stand-up -momentteja on pätkä, jossa hän pohtii, mikä on typerin talviurheilulaji. No, ampumahiihtohan se. Ensin hiihdetään, sitten ammutaan "sniper rifle":llä. Miksei yhtä hyvin voisi kehittää kesäolympialaisiin lajin, jossa uidaan jonkin matkaa, ja välillä kuristetaan joku?

Mutta hei: luulenpa, että 2010-luvun ampumahiihto on nykyisille kolmevitos-neljävitosille samaa kuin mitä mäkihyppy oli heille 80-luvulla! Ampumahiihtäjien nimet ovat nimittäin nykyään aivan yhtä kiehtovia kuin mitä kasarimäkikotkien nimet aikoinaan, tosin ehkä hieman perverssimmällä tavalla. En ole vieläkään päässyt yli esim. kroatialaisesta Jakov Fak:ista ja ukrainalaisesta Serhiy Semenovista, jotka ovat viime vuosina tulleet tutuiksi. Ja tänään 43.:nneksi sijoittui venäjätär nimeltä Svetlana Sleptsova. Ei muuten voi ihmisellä olla väsyneemmän kuuloinen sukunimi! Meikäläinenkin nukahti sohvalle viideksi minuutiksi, kun näin em. naisen makuuammunnassa!

Kun normaalihiihtopuolella kultakauttansa elää vielä norjalainen Petter Northug, tulee väkisinkin mieleen, että siistinnimisten mäkihyppääjien aika on auttamattomasti ohi. Nykypäivän Bulaut, Koglerit, Kalsot ja Felderit kisaavat tasaisella. Ja myös kesäisin, viheriöillä: jännitän tv:n golf-lähetyksiä seuratessani aina Fred Funkin puolesta!

En muista, kuka voitti tänään.

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

80-luvun vitsien loppuhuipennuksia

Funkloristiikkaa opiskeleva ystäväni tekee väitöskirjansa 1980-luvun huumorin diskurssianalyysistä. Tavoitteenaan hällä on päästä ykkösellä läpi ja käyttää surutta tohtori-korttia saadakseen mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman helposti mahdollisimman äkkiä. Vanhoista Apu-lehden Nitrodiskoistakaan ei kuulemma löydy täydennystä seuraaville 80-luvun vitsien loppuhuipennus-fragmenteille, jotka em. ystäväni löysi orimattilalaisen mummon kuolinpesän huutokaupan sideshow'sta. Koska Internetistä on mahdotonta löytää mitään viisi vuotta vanhempaa kulttuuria, joutuu hän nyt turvautumaan ihmisiin, yhteisöllisyyteen, talkoohenkeen ja vuorovaikutukseen. Tiedätkö Sinä, miten seuraavien vitsien alut/juoni menevät? Jos, ilmoittele!

1) "Käykö, että maksan 50 markkaa?" ehdotti Kalso Ylipullille: "Bulaua ja Kogleria viedään ambulanssilla sairaalaan, ja sinne on kolme kilometriä!"

2) Hetken laitetta katsottuaan Harri Hursti tokaisi mummolle: "Tämä on mikroaaltouuni ja tuo toisessa huoneessa on mankeli."

3) Puolen tunnin päästä Turkka ja Parviainen tulivat saunasta helakanpunaisina nolon Törhösen luo. "Mitäs sää nyssilleen?" hörisi Turkka vahingoniloisena. "No kun löylyhuoneen kello edisti!" vinkui Törhönen.

4) Kävi kuitenkin niin, että Saarela selätti Kinnusen alle minuutissa. Saarela oli kahareisin Kinnusen päällä naama irvessä ja tokaisi: "Olisipa sinunkin kannattanut vaan juoda se appelsiinimehu."

5) Laittautumisessa meni pitkälti toista tuntia. Kun Kirka viimein saapui paikan päälle, lavalla oli soittamassa Herrey's.

6) K-kaupan Väiski teki puliukolle herkullisen katkarapukeiton, palasi, ja sanoi: "Tässä sinulle katkaisuhoitoa."

7) "Miten voi gulassi maksaa 20 markkaa?" ihmetteli Kalle pöyristyneenä tarjoilijalle. Hän vastasi tyynenä: "Koska se on Erno Rubikin suunnittelema."

8) "Onko keihästettävää?" vastasi tuohtunut Lillak tullimiehelle.

9) Stig lupasi tuurata Bennyä, mutta vain sillä ehdolla, että keikka tehtäisiin nimellä SAAB.

10) Kalle joi litran Rymd-mehua. Kaverit antoivat hänelle kymmenen markkaa.

11) Jo hieman tuohtunut Kalle otti tarjoiltavakseen kolmannen wieninleikkeen. "Katsopa nurkkapöytään", vinkkasi kokki, ja vasta sitten Kallelle selvisi. Pöydän varannut asiakas oli Sam Inkinen, ja laatikko oli kannettava puhelin.

torstai 30. joulukuuta 2010

THE MORBIDLY OBESE FINN'S GUIDE TO THE GOD-FORSAKEN ENGLISH

CHAPTER 1

Colonel (mil., med.) High-ranked military doctor, who's speciality is to check privates' small bowels --> colonialism

Flog An English game played with a giant vacuum cleaner, which is used for trying to suck the flog-ball from ~2 miles away

Germany Germuch (Former North Germany)

Genitalia The Italian airline company, which did not get very much "air under its wings", so to speak (Bankrupted 2003)

Gnant The birthgiving

   Pregnant A woman before birthgiving

   Postgnant A woman after birthgiving

   "The gnant's beginning!" "The bitch is gnanting!"

Income Premature, unprotected ejaculation to partner's vagina. Outcome usually at least pregnancy, sometimes pregronald

Isn'trael Palestine

Kunt The genitalia of a female clown

Liversnooker The innovative combination of billiard, soccer and love for alternatives of meat

Owomen Like an omen, but worse

Rightunders The amount of nonexistent food that's already eaten before the meal starts

Testimony (med.) A very rare inspection method where the doctor manipulates the patient's pen(i)s, thus trying to locate his ball points.

Touche A patented system used for testing Stevie Wonder's eyesight

Vooek Two Dutch people having an intercourse

Welgo Not welcome

Womenstruation Male menstruation