Funkloristiikkaa opiskeleva ystäväni tekee väitöskirjansa 1980-luvun huumorin diskurssianalyysistä. Tavoitteenaan hällä on päästä ykkösellä läpi ja käyttää surutta tohtori-korttia saadakseen mahdollisimman paljon rahaa mahdollisimman helposti mahdollisimman äkkiä. Vanhoista Apu-lehden Nitrodiskoistakaan ei kuulemma löydy täydennystä seuraaville 80-luvun vitsien loppuhuipennus-fragmenteille, jotka em. ystäväni löysi orimattilalaisen mummon kuolinpesän huutokaupan sideshow'sta. Koska Internetistä on mahdotonta löytää mitään viisi vuotta vanhempaa kulttuuria, joutuu hän nyt turvautumaan ihmisiin, yhteisöllisyyteen, talkoohenkeen ja vuorovaikutukseen. Tiedätkö Sinä, miten seuraavien vitsien alut/juoni menevät? Jos, ilmoittele!
1) "Käykö, että maksan 50 markkaa?" ehdotti Kalso Ylipullille: "Bulaua ja Kogleria viedään ambulanssilla sairaalaan, ja sinne on kolme kilometriä!"
2) Hetken laitetta katsottuaan Harri Hursti tokaisi mummolle: "Tämä on mikroaaltouuni ja tuo toisessa huoneessa on mankeli."
3) Puolen tunnin päästä Turkka ja Parviainen tulivat saunasta helakanpunaisina nolon Törhösen luo. "Mitäs sää nyssilleen?" hörisi Turkka vahingoniloisena. "No kun löylyhuoneen kello edisti!" vinkui Törhönen.
4) Kävi kuitenkin niin, että Saarela selätti Kinnusen alle minuutissa. Saarela oli kahareisin Kinnusen päällä naama irvessä ja tokaisi: "Olisipa sinunkin kannattanut vaan juoda se appelsiinimehu."
5) Laittautumisessa meni pitkälti toista tuntia. Kun Kirka viimein saapui paikan päälle, lavalla oli soittamassa Herrey's.
6) K-kaupan Väiski teki puliukolle herkullisen katkarapukeiton, palasi, ja sanoi: "Tässä sinulle katkaisuhoitoa."
7) "Miten voi gulassi maksaa 20 markkaa?" ihmetteli Kalle pöyristyneenä tarjoilijalle. Hän vastasi tyynenä: "Koska se on Erno Rubikin suunnittelema."
8) "Onko keihästettävää?" vastasi tuohtunut Lillak tullimiehelle.
9) Stig lupasi tuurata Bennyä, mutta vain sillä ehdolla, että keikka tehtäisiin nimellä SAAB.
10) Kalle joi litran Rymd-mehua. Kaverit antoivat hänelle kymmenen markkaa.
11) Jo hieman tuohtunut Kalle otti tarjoiltavakseen kolmannen wieninleikkeen. "Katsopa nurkkapöytään", vinkkasi kokki, ja vasta sitten Kallelle selvisi. Pöydän varannut asiakas oli Sam Inkinen, ja laatikko oli kannettava puhelin.
Tähän, kultaseni, on sanottava, että jokin (sukupolvien välinen Grand Canyon) estää minua oivaltamasta, missä on Se Pihvi. Tai en vain löydä keittiöön.
VastaaPoistaÄllös huolestu, Juhasein: kyse on yksinomaan siitä, että siinä missä normaalisto viettää bbq-orgioitaan pihalla, jannesetä kyhjöttää yksiksensä huvimajassa mässyämässä tofua.
VastaaPoistaNäin on aina ollut, ja tulee oleva. Vointeja, asappeihin rendezvouseihin!