lauantai 1. tammikuuta 2011

2011

Äh. Ei vieläkään.

Viiden aikaan aamulla kävelin Salosta kohti Halikkoa lumisateessa. Hö. Ei edes liukuhihna-jalkakäytäviä joka paikassa. Jalkaa joutui edelleen panemaan toisen eteen! Ratiritiralla, kaupunki uinui, autot kulkivat edelleen bensalla, tästä oli bladerunner kaukana. Joku lauleskeli Turuntiellä porttikonkissa "Akselin ja Elinan häävalssia" ja "Hummani hei":tä. Ei edes RoboPoliiseja, yksi kämäinen mustamaija, ihmisiä sisällä. Onpa kämäinen 2011! Taas yhden SciFi-vuosiluvun antikliimaksi! SciFi-vuosiluvut alkoivat 11 vuotta sitten. 2000-jotain! Ja nyt: 2011! Missä hopeanväriset, tiukat kansalaishaalarit? Missä vedyllä toimivat ilmakiiturit, maailmanrauha, cyborgit, soluttautuneet alienit, JetPakit, teleportit, anuksen kautta operoitavat integroidut Nokia-kännykät? Mikä hemmetin "2011" tämmöinen oikein on? Joku oksentaa Hämeentien ja Annankadun kulmassa, 100 metrin taksijono Horninkadun tolpalla, käteisellä maksetaan yhä.

On tässä mulla tulevaisuus.

Tieteiskirjailijat: tehkääpä niin, että sijoitatte tarinanne vastedes vähintään 1000 vuoden päähän, niin ei tarvitse hävetä jatkuvasti tätä oikeaa, toteutunutta 2000-lukua. Toivottavasti edes ensi vuonna tulee se luvattu mayojen maailmanloppu. Ilman, että Roland Emmerich ohjaa. Ja jos ei, niin satsatkaamme vuoteen 2048. Siinä on siistin kuuloinen vuosi, maistelkaapa. Silloin on jo varmasti siirtokunta vähintään Marsissa eiksje. Ja virheistä ollaan opittu.

Ja vuonna 2525 on hammasharja tarpeeton. Sen kyllä uskon. Realistista, maltillista visiointia. Kiitos Robin.