Äh. Ei vieläkään.
Viiden aikaan aamulla kävelin Salosta kohti Halikkoa lumisateessa. Hö. Ei edes liukuhihna-jalkakäytäviä joka paikassa. Jalkaa joutui edelleen panemaan toisen eteen! Ratiritiralla, kaupunki uinui, autot kulkivat edelleen bensalla, tästä oli bladerunner kaukana. Joku lauleskeli Turuntiellä porttikonkissa "Akselin ja Elinan häävalssia" ja "Hummani hei":tä. Ei edes RoboPoliiseja, yksi kämäinen mustamaija, ihmisiä sisällä. Onpa kämäinen 2011! Taas yhden SciFi-vuosiluvun antikliimaksi! SciFi-vuosiluvut alkoivat 11 vuotta sitten. 2000-jotain! Ja nyt: 2011! Missä hopeanväriset, tiukat kansalaishaalarit? Missä vedyllä toimivat ilmakiiturit, maailmanrauha, cyborgit, soluttautuneet alienit, JetPakit, teleportit, anuksen kautta operoitavat integroidut Nokia-kännykät? Mikä hemmetin "2011" tämmöinen oikein on? Joku oksentaa Hämeentien ja Annankadun kulmassa, 100 metrin taksijono Horninkadun tolpalla, käteisellä maksetaan yhä.
On tässä mulla tulevaisuus.
Tieteiskirjailijat: tehkääpä niin, että sijoitatte tarinanne vastedes vähintään 1000 vuoden päähän, niin ei tarvitse hävetä jatkuvasti tätä oikeaa, toteutunutta 2000-lukua. Toivottavasti edes ensi vuonna tulee se luvattu mayojen maailmanloppu. Ilman, että Roland Emmerich ohjaa. Ja jos ei, niin satsatkaamme vuoteen 2048. Siinä on siistin kuuloinen vuosi, maistelkaapa. Silloin on jo varmasti siirtokunta vähintään Marsissa eiksje. Ja virheistä ollaan opittu.
Ja vuonna 2525 on hammasharja tarpeeton. Sen kyllä uskon. Realistista, maltillista visiointia. Kiitos Robin.
Eikö sittenkin ole hyvä asia, että todellisuus yllättää - noh, olemalla TOTTA, eikä jonkun keksimää 'visiota'? Tunnen kyllä myötä kanssasi, niin usein samoissa sameissa ajatuksissa olen maailmaa ikään kuin alta kulmain katsellut. Miksi näin, miksei koskaan noin? On vain turvauduttava tässäkin vanhaan kliseeseen ja todettava, että aika haavat parantaa. Kun nyt olen vanhempi (ikäeron puolesta voisin olla isäsi, Herre God!!) niin kehtaan näin sanoa. Life's a piece of shit, anyway, sitä on vaan etsittävä ne omat valon pisaransa pimeästä. Niitä kyllä löytyy. Toverillista tulevaisuutta, hyvää uutta vuotta.
VastaaPoistaVuodenvaihteet ovat aina eräänlaisia pettymysjuhlia puolestayöstä eteenpäin. Ikimuistoinen vuodenvaihde oli tietenkin se ns. "millennium". Olin aattona tankogeikalla Heinolassa, ja palatessani kotja ei kun heti teksti-tv auki ja toiveikkaana uutissivut. 2000: mikä mainio tilaisuus putsata pöytä, resetoida ihmisyys, aloittaa alusta, Gene Roddenberry -henkinen rauhan aika! Olisivatko sotijat viimein paiskanneet kättä ja aseet valettu tinoiksi? Paaskat. Jossain sodittiin, vihattiin ja perseiltiin edelleen! Ei auttanut, vaikka vaihtui vuositonttu! Jatkui samaan malliin vaan ährääminen tämä. 9/7, 9/11, Irak, Agfanistan, Lähi-Itä, Bush etc. etc. Ja lisää seikkailuja on tulossa.
VastaaPoistaValon pisaroita, sulamattomia maissinjyviä... herkkuani! Life IS a piece of shit, mutta mitäs vikaa koprofagiassa on? Tai muistakaamme Haminan Paskan Ystävien (= HPY) slogan: "Kakka on iloinen asia!"
Kiitos samoin, palailemisiin!